Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Lastensairaala oli vasta alkua

Kun Hus:n Uusi lastensairaala avattiin syyskuussa, valtakunnassa oli syytä juhlaan. Ei ainoastaan pienten potilaiden puolesta, vaan myös sen johdosta, että kansalaiskeräyksellä ja lahjoituksilla kerättiin sairaalalle lähes 40 miljoonaa euroa. Lastensairaalan kokonaishinta oli 185,5 miljoonaa.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan suunnitteleman rakennuksen arkkitehtuuri painottaa lapsipotilaiden ja heidän omaistensa viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta. Suuresta koostaan huolimatta sairaalan arkkitehtuurissa korostuvat avoimuus, kontakti ympäristöön ja lasten huomioiminen sairaanhoidon erityisryhmänä.

Meilahden lastensairaalan perässä on pitkä rivi valmistumassa olevia sairaalaprojekteja, sillä Suomeen rakennetaan tällä hetkellä sairaaloita yli miljardin euron arvosta. Uuden lastensairaalan tapaan myös näihin rakennuksiin kohdistuu vaatimuksia monelta taholta, ja niiden tulee palvella erilaisia käyttäjäryhmiä moitteettomasti. Vaatimukset koskevat mm. logistiikkaa, turvallisuutta ja muunneltavuutta.

Itse asiassa ”tuotantoputkessa” sairaaloita on viisinkertainen määrä: Maakuntien tilakeskuksen keväisen selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnitteilla rakennushankkeita noin viiden miljardin euron arvosta.

Maakuntien tilakeskus selvitti sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuteen liittyvät yli 0,5 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla yli 200 hanketta, joista yli puolet valmistuu ennen vuotta 2020 ja loput vuoteen 2026 mennessä.

Vaikka lukumääräisesti suurin osa hankkeista on peruskorjaus- ja perusparannushankkeita, kohdistuu investoinneista selvästi yli puolet uudisrakennuksiin. Eniten hankkeita on HUS-kuntayhtymällä, noin miljardin euron arvosta. Suurin yksittäinen hanke on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, jonka kokonaiskustannus on lähes 500 miljoonaa euroa.

Sairaala Nova on siitäkin mielenkiintoinen tapaus, että se on ensimmäinen 2000-luvulla rakennettava keskussairaala. Novan suunnittelun lähtökohta kiteytyy potilaan ja toiminnan ympärille ja arkkitehtuuri on tärkeässä roolissa luomassa tilat ja puitteet toiminnalle.

Vanhaan sairaalaan verrattuna Nova on arkkitehtuurisesti kompaktimpi, koska pienemmän rakennuksen halutaan tuovan kustannustehokkuutta. Tämä kuitenkin vaatii tarkkaa suunnittelua. Tilojen käytön optimoimisessa tehdäänkin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja analytiikkavälineiden avulla varmistetaan, että rakennuksen kapasiteetti on riittävä.

Ihan pienestä talosta ei silti ole kysymys: sairaalan kokonaispinta-ala on 110 000 brm2 eli kooltaan Nova vastaa neljää Helsingin päärautatieasemaa.

Pohjoisempana Kainuussa taas tehdään Suomen ensimmäistä sairaalarakentamisen allianssihanketta. Työn alla oleva sairaala valmistuu kokonaan vuoteen 2021 mennessä. Uuden päärakennuksen päivystävät ja kiireellisen hoidon tilat – eli ns. ”kuuma sairaala” – sekä tämän vuodeosastot valmistuvat jo vuoden 2019 alkupuolella.

Helsingissä HUS taas tekee historian euromääräisesti suurinta sairaalainvestointia, jonka hinnaksi arvioidaan 280 miljoonaa. Siltasairaalan eli uuden syöpäkeskuksen laajennus ajoittuu vuosille 2018–2022.

Tampereella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin historian suurimmassa rakennushankkeessa Tampereen yliopistollisen keskussairaala saa kolme uudisrakennusta. 200 miljoonan euron projekti valmistuu vuoteen 2020 mennessä.

Turussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaalan arvioidaan valmistuvan loppukesällä 2021. Hintalappu on noin 158 miljoonaa euroa.

Myös esimerkiksi Kouvola, Kotka ja Rovaniemi puskevat omia sairaalahankkeitaan eteenpäin.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,