Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Lasi kestävän arkkitehtuurin palveluksessa – mahdollisuus vai haaste?

Kuva: Pixabay

Lasi on arkkitehtuurin kulmakivi, joka yhdistää estetiikan, valon ja läpinäkyvyyden ainutlaatuisella tavalla. Sen avulla voidaan luoda avoimia tiloja, lisätä luonnonvalon määrää ja hälventää sisä- ja ulkotilan välistä rajaa. Mutta kun ilmastokriisi pakottaa rakennusalan uudelleenarvioimaan käytettyjen materiaalien ympäristövaikutuksia, nousee kysymys: onko lasi todella ympäristöystävällinen materiaali – ja voiko sitä käyttää vastuullisesti kestävän arkkitehtuurin rakentamisessa?

Lasi ja sen ekologinen jalanjälki

Lasi valmistetaan pääosin luonnonmateriaaleista, kuten hiekasta, kalkkikivestä ja soodasta. Raaka-aineiden saatavuus ei ole kriittinen, mutta valmistusprosessi on energiaintensiivinen. Sulatus vaatii yli 1 000 °C lämpötiloja, ja suurin osa lasin valmistuksessa käytetystä energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Lisäksi tuotannosta syntyy merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, mikä tekee perinteisestä lasista ekologisesti haastavan materiaalin.

”Viime vuosikymmeninä lasiteknologia on kehittynyt merkittävästi.

Toisaalta lasin pitkä käyttöikä, kierrätettävyys ja vaikutukset rakennuksen energiankulutukseen voivat parantaa sen kokonaisympäristövaikutuksia. Lasi ei kulu samalla tavoin kuin monet muut pintamateriaalit, ja laadukkaasti asennettuna se kestää vuosikymmeniä. Käytetty lasi voidaan myös sulattaa ja käyttää uudelleen, mikäli kierrätysketju toimii tehokkaasti.


Kuva: Pexels

Uusien lasiteknologioiden mahdollisuudet

Viime vuosikymmeninä lasiteknologia on kehittynyt merkittävästi. Erilaiset pinnoitteet, eristysratkaisut ja älylasiratkaisut mahdollistavat energiatehokkaamman suunnittelun. Esimerkiksi matalaemissiivinen eli Low-E-lasi heijastaa lämpösäteilyä ja vähentää lämmön haihtumista rakennuksesta ulospäin – tai vastaavasti sisäänpäin kuumina kesäpäivinä. Tämä pienentää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia ja tukee rakennuksen energiatehokkuutta.

Aurinkoenergiaa hyödyntävästä rakennussuunnittelusta puhuttaessa lasilla on erityisasema. Lämpöä varastoivat tai valon läpäisyä säätelevät lasit voivat toimia aktiivisena osana rakennuksen energiatasapainoa. Lisäksi fotokromaattiset ja elektroaktiiviset älylasit, jotka reagoivat valoon tai sähkövirtaan muuttamalla läpinäkyvyyttään, vähentävät tarvetta mekaanisille varjostusratkaisuille tai ilmastoinnille.

”Aurinkoenergiaa hyödyntävästä rakennussuunnittelusta puhuttaessa lasilla on erityisasema.

Luonnonvalo ja käyttäjäkokemus

Yksi lasin suurimmista ekologisista vahvuuksista on sen kyky tuoda luonnonvaloa sisätiloihin. Hyvin valaistu tila vähentää keinovalon tarvetta, mikä puolestaan pienentää rakennuksen sähkönkulutusta. Luonnonvalon psykologiset ja terveydelliset vaikutukset ovat myös kiistattomat: se parantaa mielialaa, tukee vuorokausirytmiä ja lisää työtehokkuutta. Tämä tekee lasista myös sosiaalisesti kestävän materiaalin, sillä sen käyttö parantaa rakennuksen käyttäjäkokemusta ja hyvinvointia.

Riskit ja haasteet: ylikuumeneminen ja hukkalämpö

Lasin käyttökohteet tulee kuitenkin harkita tarkasti. Suuret lasipinnat voivat aiheuttaa merkittäviä lämpöhäviöitä talvella ja ylikuumenemista kesällä, mikäli suunnittelussa ei huomioida ilmastollisia ja ilmansuunnallisia tekijöitä. Lasipintojen lämmöneristävyys on parantunut, mutta ei vieläkään yllä massiivisten rakenteiden tasolle. Lisäksi valonsäätelyssä on otettava huomioon häikäisynhallinta ja silmien mukavuus. Ympäristöystävällinen lasin käyttö vaatii siis kontekstitietoista suunnittelua: ei vain materiaalin valintaa, vaan myös sen sijoittelua, ilmansuuntaa, varjostusratkaisuja ja käyttöolosuhteita.


Kuva: Pexels

Kierrätys ja uusi elämä

Lasi on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali – ainakin teoriassa. Käytännössä arkkitehtonisen lasin kierrättäminen on vielä haasteellista: erilaiset pinnoitteet, laminoidut kerrokset ja liitokset tekevät uudelleenkäsittelystä monimutkaista ja kallista. Teollisuuden kehityssuunta on kuitenkin lupaava. Esimerkiksi Euroopassa on pilotoitu lasin kierrätyslaitoksia, joissa vanhoista ikkunalaseista erotellaan materiaalit ja valmistetaan uutta, korkealaatuista lasia.

”Yksi lasin suurimmista ekologisista vahvuuksista on sen kyky tuoda luonnonvaloa sisätiloihin.

Lisäksi suunnittelussa voidaan hyödyntää niin kutsuttua "design for disassembly" -ajattelua, jossa lasielementit kiinnitetään ja asennetaan siten, että ne voidaan tulevaisuudessa irrottaa ja käyttää uudelleen. Tämä mahdollistaa materiaalien elinkaaren pidentämisen ja vähentää rakennusjätettä.

Kestävä arkkitehtuuri lasin kanssa – mutta ei sen varassa

Lasi voi olla osa kestävää arkkitehtuuria, mutta ei sen yksinomainen ratkaisu. Se toimii parhaimmillaan osana monimateriaalista, energiatehokasta ja käyttäjälähtöistä suunnittelua. Materiaalivalinnoissa on tärkeää tarkastella koko elinkaarta: valmistuksesta purkuun ja kierrätykseen.

”Lasi voi olla osa kestävää arkkitehtuuria, mutta ei sen yksinomainen ratkaisu.

Kestävä suunnittelu vaatii kompromisseja ja harkintaa. Lasi tarjoaa arkkitehdeille ja suunnittelijoille poikkeuksellisia mahdollisuuksia luoda valoisia, elämyksellisiä ja inspiroivia tiloja – kunhan sen käytön ekologiset vaikutukset tiedostetaan ja ratkaisut räätälöidään käyttökohteen mukaan.

Lasi ei ole täydellinen materiaali, mutta sen käyttö voi olla ympäristöystävällistä – kun suunnittelu on älykästä.

Teksti: Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,

Luovuuden linnoitus – Supercell

Supercell sai hienon pääkonttorin Wood Citystä – mutta aivan käden käänteessä ei kotipesään päästy. Vuonna 2021 valmistuneen Wood City -kortteliin kuuluu

Hyvinvointia työympäristöstä?

Kirjoittaja: Marjut Nousiainen Viime aikoina kotona työskentely on tullut lähes kaikille toimistotyöntekijöille tutuksi, näin on käynyt myös minulle. Etätyöskentelyssä on paljon

Yuki Abe, Vuoden kalustesuunnittelija 2021

Kirjoittaja: Minna Borg SISUSTUSARKKITEHDIT SIO valitsi Vuoden kalustesuunnittelijaksi 2021 sisustusarkkitehti SIO Yuki Aben. Abe on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2005 ja

PRP:n julkisivut taipuvat moneksi

Julkisivut toimivat rakennuksen käyntikorttina ja kertovat sen sisällä tapahtuvasta toiminnasta ja arvomaailmasta. Laadukkaasti toteutetut julkisivut korostavat yrityksen brändiä ja vetävät asiakkaita

2030-luku on jo täällä, oletko valmis?

Olen sisustusarkkitehdit SIO:n hallituksen uusi puheenjohtaja, Lars ’Lasse’ Räihä. Tatu Ahlroos päätti astua sivummalle ansiokkaan 5 vuoden johtamisen jälkeen – astun

Entä jos?

Istahtaessani autooni muutama minuutti sitten päättyneen työmaakokouksen jälkeen huomaan olevani hyväntuulinen. Paikalla oli koko projektin kahdeksanhenkinen tiimi: lupa-arkkitehti, vastaava mestari, sähkösuunnittelija,

Rakennettu miljöö ja empatia

Keskustelu rakennetun ympäristön onnistuneisuudesta palautuu usein kohteen esteettisiin ja toiminnallisiin arvoihin. Vähättelemättä näitä näkökulmia on hyvä huomata, että kokemamme tunne onnistuneesta,