Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Konvektiossa ei ole kyse marginaalisesta yksityiskohdasta, vaan ilmiöstä, jonka vaikutus kasvaa rakennuksen korkeuden, tuuliolosuhteiden ja julkisivun yksityiskohtien myötä.

Konvektio lisää lämpöhäviöitä

Tuulettuvissa julkisivuissa ilmavirtaus on tarkoituksellista ja tukee rakenteen kuivumista. Haaste syntyy, kun ilma pääsee paine- ja lämpötilaerojen vaikutuksesta virtaamaan myös lämmöneristeessä tai sen läpi. Jos eristeen ilmanläpäisevyys on liian suuri tai eristekerroksessa on rakoja, konvektio lisää lämmön siirtymistä rakenteen läpi. VTT:n Parocille tekemät tutkimukset* osoittavat, että erityisesti tuulen aiheuttamat dynaamiset paine-erot voivat synnyttää huokoisessa eristeessä pakotettua konvektiota, jolloin rakenteen todellinen lämpötekninen toiminta poikkeaa laskennallisista U-arvoista.
(* VTT-R-01215-20 “Ventilated façade concept for Paroc – Principle design guidelines”)

Miksi konvektio heikentää energiatehokkuutta?

Laskennallinen U-arvo perustuu oletukseen, että lämmönsiirto rakenteessa tapahtuu pääosin johtumalla. Todellisissa käyttöolosuhteissa tämä ei aina pidä paikkaansa. Kun ilma pääsee liikkumaan liian huokoisessa eristeessä:

  • lämpö siirtyy nopeammin rakenteen läpi
  • eristeen efektiivinen lämpövastus pienenee
  • rakennuksen energiankulutus kasvaa, vaikka suunnitteluarvot täyttyisivät paperilla

VTT:n tekemä tutkimus korostaa, että konvektion vaikutukset eivät ole hetkellisiä, vaan ne vaikuttavat vuositasolla rakennuksen energiataseeseen, erityisesti kylmissä ja tuulisissa ilmasto-olosuhteissa.

Lämmönjohtavuus dynaamisessa julkisivussa

Käytännössä eristyksen määrittely pelkästään λ-arvojen perusteella ei riitä. Eristeen ilmavirtausten vastus ja erillinen tuulensuojakerros ovat keskeisiä tekijöitä tuulettuvan julkisivun toimivuuden ja energiatehokkuuden kannalta. Kun julkisivu suunnitellaan dynaamisena kokonaisuutena, rakenteen suorituskyky säilyy ennustettavana koko elinkaaren ajan.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan ja tilaa artikkelisarja uutiskirjeenä.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.