Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Konnevedellä avattiin Suomen ainutlaatuisin kokoushuone – taidetta, tarinaa ja elinvoimaa puusta

Konneveden kunnantalon uuden hallituksen huoneen avajaistilaisuudessa olivat paikalla myös juontaja, kokki ja malli Pipsa Hurmerinta ja toimittaja, esiintyjä ja kirjailija Sami Sykkö, jotka ovat mukana vuoden 2025 Konneveden Naisten viikon ohjelmassa.

Konneveden kunnantalolla pidettiin poikkeuksellinen tilaisuus, jossa esiteltiin kunnanhallituksen kokoushuoneen mittava ja taiteellinen uudistus. Paikalla puhui niin kunnanjohtaja Mika Pasanen kuin kokoushuoneen visuaalisen maailman suunnitellut Jukola Industriesin toimitusjohtaja Jouni Lehmonen. Tila ei ole enää vain kokoushuone – se on kunnianosoitus Konnevedelle, sen metsille, vesille, historiapoluille ja ihmisille.

Yhteistyö, jollaista ei ole ennen nähty

Kyseessä on ainutlaatuinen ja uraauurtava yhteistyö julkisen ja yksityisen välillä: Konneveden kunta ja paikallinen huippuyritys Jukola Industries ovat yhdistäneet voimansa luodakseen kokoushuoneen, joka toimii sekä kunnan kokous- ja edustustilana että Jukolan virallisena showroomina. Tila on samalla täynnä konnevetistä identiteettiä – ja konkreettinen osoitus siitä, kuinka maaseudulta voi nousta kansainvälisen tason muotoiluosaamista.

Kunnanjohtaja Mika Pasanen nosti puheessaan esiin sen, kuinka tärkeää on antaa paikalliselle osaamiselle mahdollisuus loistaa näkyvästi ja konkreettisesti: ”Tämä tila on paljon enemmän kuin kokoushuone. Se on tilallinen ja taiteellinen kunnianosoitus Konnevedestä – siitä, missä me olemme ja keitä me olemme. Olen ylpeä siitä, että meillä on täällä tällaista osaamista.”


Jouni Lehmonen esittelemässä huoneen viimeistelleet lahjalaatat.

Luonto, historia ja teknologia yhdessä

Jukola Industriesin toimitusjohtaja Jouni Lehmonen kertoi, kuinka suunnittelutyössä ammennettiin Konneveden luonnosta, historiasta ja tarinaperinteestä – yhdistettynä myös mytologiaan. Huoneessa näkyvät paikkakunnan kylien nimet, Etelä-Konneveden kansallispuiston maisemat, kansallispuiston yksi kuvatuimmista kohteista eli Lapinsalon kuuluisa petäjä, viikinkiaikainen uistinornamentti sekä keskisuomalainen punamusta väripari.

”Täällä tehdään päätöksiä kunnan tulevaisuudesta, ja sen takia halusin, että tila itsessään kertoo konnevetisyydestä. Se lähtee juurista – Konneveden juurista”.

Erityinen huomio on kiinnitetty pintojen kuviointiin ja tekstuureihin, joita Jukola on kehittänyt algoritmeilla ja teollisen muotoilun keinoin. Lehmonen totesi: “Kehitimme tämän pikseleihin perustuvan algoritmin, jolla ohjataan puun kuviointia – tässä huoneessa näkyvät tekstuurit ovat osa ensimmäisiä laatuaan.”

Nämä uniikit rakenteet tuovat tilaan syvyyttä ja tarinallisuutta. Yksi lukemattomista mielenkiintoisista yksityiskohdista on sivuseinustaa koristava viikinkiaikaisen Pohjois-Konnevestä löytyneen muinaisuistimen kuviointi, joka oli ensi kertaa esillä Konneveden kunnan osastolla viime tammikuussa Helsingissä Matkamessuilla.


Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Simo Väisänen kokoushuoneen avajaistilaisuudessa.

Tilan perintö jatkuu palkintokilvissä

Yksi puhuttelevimmista elementeistä huoneessa on ajatus “palkintokilvistä” – kunnan omista kunnianosoituksista.

“Ajattelin, että Konnevedellä pitäisi olla tapa kiittää ihmisiä onnistumisista. Ei kaiken tarvitse olla suurta. Riittää, että se on merkityksellistä meille”, Lehmonen sanoi.

Kilvet ovat visuaalisesti yhtenäinen osa huonetta, mutta samalla symbolisia tekoja yhteisön arvostamisesta. Huoneeseen on rakennettu paikat yksilöidyille kilville, joita kunta voi myöntää esimerkiksi pitkästä työurasta, koulumenestyksestä tai yhteisöllisesti merkittävistä saavutuksista. Lehmonen havainnollisti kilpien merkitystä tilaisuudessa esittelemällä niitä yleisölle – laatoissa yhdistyvät luonnon, työn ja yhteisön symbolit, ja ne on suunniteltu istumaan saumattomasti osaksi tilan puupintaa.


Jukola Industriesin toimitusjohtaja Jouni Lehmonen esittelemässä kokoushuoneen yksityiskohtia. Kuvassa taustalla Etelä-Konneveden kansallispuistossa sijaitsevan Lapinsalon petäjän kuva.

Kokoushuone on jo vaikuttanut – ja vetää vieraita

Tila on jo nyt herättänyt laajaa kiinnostusta. Jukola on esitellyt tilaa vieraille eri puolilta Suomea, ja vierailut ovat johtaneet heillä myös uusiin tilauksiin. Huone ei ole siis vain päätöksenteon kehto kunnallishallinnossa, vaan myös konkreettinen työkalu paikallisen yrityksen kasvulle ja kunnalle arvonluonnin väline – osa kasvavaa Konneveden elinvoimaa.

Kokoushuone on enemmän kuin paikka. Se on kunnianosoitus konneveteläisyydelle. Se on tila, jossa yhdistyvät paikalliset materiaalit, tarinat ja ihmiset. Se muistuttaa siitä, että pienessä kunnassa syntyy suuria asioita, kun rohjetaan uskoa omaan tarinaan.

“Tämä on huone, jossa ei pelkästään tehdä päätöksiä. Tämä on huone, joka kertoo, mistä päätökset lähtevät: kotiseuturakkaudesta ja halusta tehdä asiat hyvin”, Mika Pasanen kiteytti.

“Meidän on uskallettava tehdä tiloja, jotka puhuttelevat. Ei vain kokoustiloja, vaan tiloja, jotka kannustavat ajattelemaan isosti, vaikka ollaan pienellä paikkakunnalla”, Lehmonen jatkoi.

Konneveden uusi kokoushuone on nyt valmis vastaanottamaan vieraita – ja kertomaan Konneveden tarinaa, yksi hetki kerrallaan.

Kuvat: Riku Tulla

Lähde: Konnevesi

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Terveellinen sisäilma syntyy suunnittelupöydällä

Julkisten rakennusten sisäilmaratkaisut ovat siirtymässä reaktiivisesta korjaamisesta ennakoivaan ja mitattavaan laatuun. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa korostuvat elinkaariajattelu, energiatehokkuuden ja ilmanvaihdon tasapaino sekä

Liikkuva+ yhdistää esteettömyyden designiin

Väestön ikääntyminen lisää tarvetta esteettömille, turvallisille ja toimiville kylpyhuoneratkaisuille. Laattapiste-Pukkilan Liikkuva+ on suunniteltu tukemaan käyttäjien itsenäistä liikkumista sekä sujuvaa arkea erilaisissa

Uusi kerros korjausrakentamiseen

Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjaamisen ideakilpailu käy tänä keväänä nelikerroksisen asuintalon kimppuun Tampereen Onkiniemessä. Vuonna 1972 valmistunut As Oy Näsinkorkee saa kilpailussa

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.