Kuparinen julkisivu kietoo sisäänsä uudet laajennustilat, vanhan rakennuksen ja monipuolisen kohtaamispaikan kuntalaisille. Fyyri on kirkkonummelaisten uusi yhteinen olohuone, joka kutsuu viettämään aikaa tiedon äärellä.
Kohdetiedot: Kirkkonummen kirjastotalo Fyyri
Tilaaja: Kirkkonummen kunta
Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit
Pääsuunnittelija: Teemu Kurkela
Projektiarkkitehti: Jukka Mäkinen
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit
Sisustussuunnitteluprojektin vetäjä: Tiina Rytkönen
Rakennuttajakonsultti: WSP Finland Oy
Pääurakointi: EKT Infra Oy (maanrakennusurakka), Rakennus Omera Oy ja SRV Rakennus Oy
”LAAJAN TILAOHJELMAN jäsentyminen oli pitkä evoluutio”, kertoo
Fyyrin projektiarkkitehti Jukka Mäkinen JKMM Arkkitehdeilta. ”Viriteltiin
varsin pitkään, missä kunkin toivotun tilan paikka on.”
Kirkkonummen kirjastotalo kokoaa saman katon alle pääkäyttäjän –
kirjastotoimen lisäksi useita käyttäjäryhmiä kuten nuorisotoimen, asukaspuiston,
pienten lasten musiikkileikkikoulun sekä kunnan työllistämisyksikön
toimintaa.
Uniikit valaisimet kohteeseen toteutti Saas Instruments.
Kuva: Pauliina Salonen
”Tilaohjelma sisältää kokonaan uuden lukusalin aikuisille, lasten- ja
nuorten tilat, huippuesitystekniikalla varustetun monitoimisalin, Porkkalasalin,
galleriakäytävän näyttelytilat, studion ja soittohuoneen sekä varattavissa
olevia kokoustiloja”, luettelee Mäkinen.
Yhteisessä olohuoneessa on kuntalaisten hartaasti toivoma kahvila,
johon on yhdistetty lehtisali. Lisäksi sisätiloja täydentää kaksi terassia, ja
kirjastossa on kolme kutsuvaa sisäänkäyntiä asiakkaille.
Kuva: Pauliina Salonen
”Meille on ollut tärkeää, että Fyyrin tarjoamat palvelut, elämykset ja
toiminta ovat kaikille kuntalaisille, ja että jokainen rakennuksen käyttäjä
tuntisi sen omakseen ja löytäisi sieltä oman tilansa”, Mäkinen kuvailee.
Kirjastotalo kunnioittaa naapuriaan
Lokakuussa 2020 ovensa avannut kirjastotalo sijaitsee aivan Kirkkonummen
ytimessä, historiallisen Pyhän Mikaelin kirkon vieressä. Alkuperäinen
kirjasto valmistui vuonna 1982 ja se on arkkitehti Ola Hanssonin suunnittelema.
Uusi kirjastorakennus edustaa uuden sukupolven kirjastoja Suomessa
ja sen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit. Kohteen pääsuunnittelijana
toimi arkkitehti Teemu Kurkela. Toriaukion reunaan sijoittuvan Fyyrin
arkkitehtuuri kunnioittaa naapuriaan, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista
kirkkoa. Kuparinen julkisivu muodostaa arvokkaan parin historialliselle
arvorakennukselle.
”Kuparisuomuverhous liittää julkisivun vanhan keskiaikaisen kirkon
kattoon”, kertoo Jukka Mäkinen. ”Väri muuttuu ajan saatossa mustan
kautta vihreäksi. Moderneissa suomuissa voi nähdä myös kalaverkon,
mikä viittaa Kirkkonummen merelliseen sijaintiin.”
”Samalla tavalla käsitelty julkisivu kätkee sisäänsä uudet ja vanhat
tilat, jotka on suunniteltu yhdeksi kokonaisuudeksi; oli luontevaa verhoilla
molemmat osat samalla materiaalilla”, Mäkinen tarkentaa.
Uudisosan myötä kirjastorakennuksen kokonaislaajuudeksi muodostui
4 700 kerrosneliömetriä, ja se on nyt kooltaan kaksinkertainen
entiseen verrattuna. ”Koko tontti on nyt käytetty mahdollisimman
tehokkaasti”, toteaa Mäkinen. ”Kun vanha kirjasto aikanaan suunniteltiin
tontille, tiedettiin, että jossain vaiheessa tarvitaan laajennus. Pohjoisseinässä
oli peltiverhous sitä varten, että laajennetaan pohjoiseen päin.”
”Kirkon puolella vanha ulkoseinä jäi sisäseinäksi. Tälle sivulle sijoitettiin
lisäksi kahvilan katettu.
Yhtenäistä, avointa ja avaraa tilaa
Uudisrakennuksen helmi on aikuisten osasto, joka muodostaa kirjastotalon
uuden päätilan.
Veistoksellinen betonirakenne tekee lukusalista tilallisesti elämyksellisen.
Pitkästä ikkunaseinästä siivilöityy luonnonvaloa epäsuorasti korkeaan
tilaan.
”Valkobetonisia pilareita on yhteensä sata ja niiden väleihin jää
99 kapeaa ikkunaa”, kertoo Jukka Mäkinen. ”Ikkunan ääreen sijoittuu
48 metriä pitkä sisustusbetonista tehty lukupöytä, jonka ääreltä avautuu
näkymä viereiseen puistoon päin.”
Vanhan osaan jäi muun muassa henkilökunnan tiloja ja Porkkala-sali,
joka säilyi tilaohjelmassa ennallaan.”Vanhat kirjastosalit olivat varsin pieniä,
niistä purettiin väliseiniä, jotta saatiin yhtenäistä avointa tilaa lasten ja nuorten osastoille”, kertoo Mäkinen. ”Lastenosasto säilyi entisessä paikassaan.
Sen vanhat kattoikkunat säilytettiin ja kunnostettiin. Lisäksi avasimme
vanhoihin rakenteisiin porttimaisia kulkuaukkoja, jotka yhdistävät
lastenosaston kahvio-lehtisaliin.”
Kuva: Tuomas Uusheimo
Rakennuksen keskellä on monikäyttöinen suuri lukuporras, joka nousee
kirjaston toiseen kerrokseen. Portaan alle jää luolamainen tila, jonka
kalteva katto noudattaa porrassyöksyn muotoa. ”Myös tämä tila haluttiin
ottaa hyötykäyttöön elämyksellisenä lasten satutilana. Jännittävä mittakaava
sopii hyvin lapsille, ja siellä järjestetään esimerkiksi lukutuokioita”,
Mäkinen kertoo.
Yksi kutsuva kokonaisuus
”Tavoitteena oli yksi yhteinen kokonaisuus visuaalisesti ja toiminnallisesti”,
kertoo Fyyrin sisustussuunnitteluprojektin vetäjä, sisustusarkkitehti Tiina
Rytkönen. ”Haasteena on yhdistää vanha ja uusi, ja tämä haaste onnistuttiin
täyttämään.”
Rytkönen toteaa, että sisustuskonsepti oli luontevaa löytää Kirkkonummen
luonnosta ja merellisyydestä. Erityisesti lasten ja nuorten osastoilla
näkyy merellinen teema ja värimaailma. Lehtisalin ja aikuistenosaston
ruosteenpunainen väritys sai puolestaan inspiraationsa Kallbådanin
majakasta Porkkalan edustalla.
”Tila ja arkkitehtuuri kulkevat käsi kädessä. Pintamateriaalina
käytetty puurima yhdistää visuaalisesti vanhan osan uuteen”, sanoo
Rytkönen. ”Massiivitammi ja messinki tuovat lämpöä vastakohdaksi
valkoiselle betonille, ja puurimapinta toimii hyvin myös akustisena
pintana.”
Kuva: Pauliina Salonen
Monimuotoinen ja kerroksellinen rakennus, joka sisältää paljon
korkoeroja
ja erityyppisiä alakattopintoja, kaipasi rinnalleen harkitusti
pintojen, materiaalien ja värien valikoimaa.
”Kalusteissa käytettiin laadukkaita luonnonmateriaaleja, kuten villaa,
nahkaa ja puuta. Tärkeää olivat myös esteettiset arvot ja kestävyys”,
kertoo Rytkönen. ”Käytimme sisustuksessa kaarevia ja pyöreitä muotoja
kontrastina rakennuksen kulmikkaille ja kalteville muodoille.”
Saas Instruments toimitti Kirkkonummen kirjastotalo Fyyriin uniikit valaisimet.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Valaistuksen suunnittelussa on noudatettu samaa visuaalisen
yhdenmukaisuuden periaatetta, ja valaisimia on integroitu osaksi
arkkitehtuuria. ”Tarvittiin tyyliltään samankaltainen valaistus sitomaan
vanhan ja uuden rakennuksen tilat, ettei kokonaisilmeestä tulisi liian
sekava”, Rytkönen toteaa. ”SAAS Instruments oli asiantuntijakumppanina
kehittelemässä valaisimia kanssamme”, jatkaa Rytkönen. ”Seinään
integroitavien valaisimien ja aikuistenosaston betonilukutason valaisimien
lisäksi tilaan suunniteltiin aikuisten osaston hylly- ja lattiavalaisimet, jotka
ovat samaa sarjaa ja niiden materiaaliksi valikoitui messinki.”
Kuva: Tuomas Uusheimo
Fyyrin poikkeuksellista sisäarkkitehtuuria täydentävät näyttävät
taideteokset. Pääaulan yläosaan on sijoitettu Petri Vainion
valotaideteos Sinne – Minne ja lastenosaston seinillä on Linda
Bondestamin huopataideteos I djuphavsdjungeln (suomeksi: Valtameren
viidakossa), joka henkii lastenosaston teemaa; merellisyyttä
ja saaristoa. ”Taideteokset ovat tosi vahvasti osa kirjastotalon
arkkitehtuuria ja tilan tarinaa”, sanoo Rytkönen.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Hyvin kaunis talo
”Onko totta, että tämä on kirkkonummelaisille tehty?”, kertoo
Kirkkonummen kirjastotoimenjohtaja Margareta Kull-Poutanen
kuntalaisten kyselevän ihastuksissaan. ”Kiersimme kirjastorakennuksia
Suomessa todella paljon ja keräsimme rusinat pullasta”,
sanoo Kull-Poutanen.
”Ajatus monitoimitalosta lähti siitä, kun totesimme, että kirjastolla,
varhaiskasvatuspalveluilla ja nuorisotoimella on pitkälti
yhteiset asiakkaat ja samankaltaiset tavoitteet”, Kull-Poutanen
kertoo. ”Asiakkaat olivat jonkin verran suunnitteluprosessissa
mukana.”
Kuva: Pauliina Salonen
Erityistä tyytyväisyyttä on herättänyt esimerkiksi hyvä akustiikka,
joka oli asetettu yhdeksi tärkeistä tavoitteista.
Kuntalaisten kannalta on tärkeää, että tarjolla on monipuoliset
kirjastopalvelut. Kirkkonummen kirjastolla on ollut aina korkea
käyttöaste, ja uusi kirjasto on entistä vetovoimaisempi.
”Fyyrissä on ollut huikeat kävijämäärät, 1 500 –1 600 käyntiä
päivässä”, toteaa Kull-Poutanen ylpeänä.
Teksti: Tanja Karpasto
Kuva: Tuomas Uusheimo
