Kohdetiedot:
Kauppakeskus AINOA
Rakennuttaja: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Arkkitehtisuunnittelu kokonaisuus sekä kauppakäytävät, niiden sisäjulkisivut, materiaalit ja alakatot: SARC Architects
Sisustusarkkitehtisuunnittelu kadunkalusteet kauppakäytävällä, riippuvalaisimet ja viherkasviaiheet sekä ravintolamaailma: dSign Vertti Kivi & Co
”Kauppakeskus AINOA muodostui luonnolliseen liikenteen solmukohtaan Tapiolassa, metron, bussiaseman ja alueen luontaisen jalankulun risteyksessä. Kauppakeskukseksi projekti oli sikäli poikkeuksellinen, ettei keskusta rakennettu tyhjälle tontille, vaan rakennus täytyi sovittaa osaksi olemassa olevaa ja uudistettavaa, tunnettua keskusta. Ei ollut lähtökohtaisesti itsestään selvää, että AINOAn alta puretaan näin paljon, vaan vajaan kymmenen vuoden vaiheittainen suunnittelu selvensi tarpeen kurottaa uusi keskus aina metroasemalta katolle nouseviin asuintaloihin asti”, avaa hankkeen lähtökohtia Arkkitehti Antti-Matti Siikala, SARC Arkkitehdit.
”70–80-luvulla rakennettu Tapiolan keskusalue oli käytännössä kokonaan kannen päällä, eikä luonnollista maata ollut missään. Ihmiset kulkivat ja kulkevat edelleen kannen päällä, ja autot ja kadut kannen alla. Pikkuhiljaa autot olivat kuitenkin vallanneet tilaa myös kannelta ja Tapiolan keskukseen oli muodostunut muutamia töksähtäviä kevyen liikenteen järjestelyjä, joita AINOAn suunnittelun aikana korjattiin. Esimerkiksi kannen alla ollut Länsituulentie poistettiin uudisrakennusten kohdalta ja Merituulentie pudotettiin Tapiolan keskustan alueella rakenteessa kerroksen verran alaspäin. Kauppakeskus AINOAn ja Tapiolan keskustan alle on louhittu myös huomattavan suuret pysäköinti- ja huoltoluolat, jolloin maantaso on aidosti ihmisten ja kevyen liikenteen käytössä. Halli tarjoaa 2 000 parkkipaikkaa koko Tapiolan käyttöön.”
”Katutila saatiin takaisin autoilta ihmisille, ja keskukseen syntyi luonnolliset reitit Tapiolan eri osien, sekä kauppakeskuksen läpi saavutettavien liikenne yhteyksien välille. AINOAssa keskeistä oli toiminnallisen haavan parantaminen, että saatiin aikaan sujuvaa liikkumista. Myös metroaseman linjaaminen keskuksen alle kasvatti osaltaan selkeiden kulkuyhteyksien painetta. Toisaalta ihmisten luontainen liike luo keskukseen hyvät kaupalliset mahdollisuudet. Kauppakeskus avautuu suoraan suunnittelemaamme Tapiolan bussiterminaaliin.” Projektipäällikkönä ja projektiarkkitehtina laajassa hankkeessa toimi arkkitehti Janne Lainea.
”Tapiola on itsenäisyyden ajan arkkitehtuurin tunnettu näyteikkuna, ja AINOAn materiaalimaailma lähtee Tapiolalaisuudesta. Alueella on oma tunnistettava karaktääri, jota halusimme kunnioittaa. Käytimme vaaleita pintoja, betonia, hieman myös puuta julkisivuissa. Ulospäin kauppakeskus on vaaleaan betoniverkkoon kääritty ja hyvin vaalea. Kauppakeskuksen katolle nousevien asuintalojen kattorakenteissa on hieman kumarrettu taskumattitaloille, ja puutarhakaupunki jatkuu kauppakeskuksen katolla vehreänä asuinrakennusten kattopihana.”
”AINOAn sisätiloista rakensimme tietoisesti kaupunkimaisia. Halusimme rajata liiketilat selkeillä kaupunkimaisilla ikkunapinnoilla avattavien lasiseinien sijaan. Tämä vahvistaa AINOAn tarjoamien luonnollisten kulkuyhteyksien katumaista luonnetta Tapiolan pohjois- ja eteläosan välille. Sisätilojen materiaalit ja tunnelman halusimme pitää skandinaavisena. Vastaavasti keskuksen yhteyteen rakentui Tapionaukio idässä ja Merituulentori lännessä, joille avautuu kahviloita ja ravintoloita kauppakeskuksesta. Kauppakeskuksen oma, Vertti Kiven ideoima kauppakeskuksesta rajattu ravintolamaailma konsepti osoittautui onnistuneeksi. Ajatuksena on tarjota ravintola-alue, joka on oma kokonaisuutensa olematta läsnä kauppakeskuksessa, koska Tapiolan keskuksessa on ollut tähän mennessä niukasti ravintolatarjontaa.”
”Olen hankkeeseen kyllä tyytyväinen. AINOA on toiminnallisesti onnistunut niin laajan alueen uudistamisessa. Kokonaisuudesta muodostui viihtyisä, ja kaupunkimaisten sisätilojen intiimi hyvä tunnelma pysyy samana kaikissa kerroksissa. LähiTapiola ryhmä on hyvä, Tapiolaan sitoutunut rakennuttaja, joka ymmärtää mitä kohde vaatii. Lopputuloksessa näkyy se kaupunkimainen ympäristö, jota lähdimme hakemaan, ja kokonaisuus on kaupunkimainen joka suunnasta lähestyttäessä”, Antti-Matti Siikala kokoaa.
Teksti: Mari Jauhiainen
Kuvat: Janne Lainea
