”Kansallinen väistötila” starttasi Töölönlahdella

Opiskelijoiden luovuudesta ammentava Pikku-Finlandia näkee metsän puilta

Finlandia-talon perusparannus avasi oven väistötilalle, joka mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen remontista huolimatta. Jo Finlandia-talon perusparannuksen hankesuunnitelmassa tuotiin esille tarve väliaikaiselle konferenssi- ja tapahtumatilalle, jotta Finlandia-talon toiminta voi jatkua katkeamattomana myös remontin aikana.

SAMALLA TAVOITTEEKSI asetettiin, että väistötilaksi rakennettava
paviljonkimainen rakennus luo samalla uutta, mielenkiintoista ja houkuttelevaa
tilaa Töölönlahdelle. Finlandia-talon rooli Töölönlahden tapahtumakeskuksena
ja osana Helsingin kulttuurirakennusten sarjaa asetti – luonnollisesti
– riman varsin korkealle: nyt haluttiin rakennus, joka on arkkitehtonisesti
korkealaatuinen ja kaupunkilaisiin vetoava.

Maaliskuussa 2022 avattu Pikku-Finlandia enemmän kuin lunastaa
siihen asetetut odotukset. Puurakenteisena, siirrettävänä ja väliaikaisena
rakennuksena Pikku-Finlandia toteuttaa Helsingin kaupungin tavoitteita
kiertotaloudesta ja puurakentamisesta – eikä uudisrakennus jää ”Ison-
Finlandian” varjoon hetkeksikään.

Aalto otti kopin profiilihankkeesta

Pallo lähti varsinaisesti pyörimään vuonna 2019, kun Aalto-yliopiston
arkkitehtuurin laitos järjesti rakennussuunnittelun ja Wood Programin
maisterivaiheen yhteisstudiokurssin, jossa etsittiin konseptiratkaisua
Finlandia-talon väistötilatarpeeseen. Opiskelijatöitä arvioivat Aalto-yliopiston
arkkitehtuurin laitoksen asiantuntijat, tilaajan näkökulmasta Helsingin
kaupungin edustajat sekä käyttäjän näkökulmasta Finlandia-talo Oy:n
edustajat.

Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen veti
yhdessä Pirjo Sanaksenahon kanssa studiokurssia. Heikkisen mukaan
Helsingin kaupunki oli miettinyt väistötilan konseptia jo pitkään ja Aallon
väki heittäytyi innolla mukaan projektiin.

”Saimme erittäin kiinnostavan tehtävän ja suunnittelustudio käynnistyi
suurin odotuksin”, Heikkinen muistelee.

18 näkemystä väistötilasta

Aalto-yliopiston studiokurssille valittiin 19 osallistujaa arkkitehtuurin, maisema-
arkkitehtuurin ja rakennustekniikan aloilta. Kurssille valitut olivat
osaksi Aalto-yliopiston omia opiskelijoita ja osaksi kansainvälisiä vaihto-oppilaita. Kurssille osallistuneet opiskelijat tuottivat kaikkiaan 18 yksilötyötä,
joiden joukosta valittiin neljä ehdotusta ryhmätöinä edistettävään
jatkokehitykseen.

Yksi näistä neljästä konseptista oli Jaakko Torvisen Finlandia Forest
-ehdotus. ”Finlandia Forest -konseptin keskeisenä teemana ovat luonnonmukaiset,
mahdollisimman vähän prosessoidut oksalliset männynrunkopilarit
kantavana rakenteena”, kertoo Torvinen.

”Halusin tuoda puiden yksilöllisiä ominaispiirteitä esille”, hän toteaa.
Samalla toteutui ”yksiaineisuuden” ihanne: puiden rinnalle ei ole nostettu
kilpailevaa elementtiä, jolloin niiden individualismi nousee pakottamatta
valokeilaan.

Sinivalkoinen metsä kasvaa tiimityönä

Näin Finlandia Forest ankkuroitiin vahvasti suomalaiseen metsään:
konseptin
tavoitteena on tarjota vierailijoille tilallinen kokemus metsän
reunamasta keskellä kaupunkia. ”Lopputuotteessa” seisookin kaikkiaan
95 metsästä kaadettua männyn runkoa oksineen; osa puista on talon
terassilla ja loput sisällä.

Pekka Heikkisen mukaan Finlandia Forest sopi ”täydellisesti” tehtävänantoon.
”Se oli edullinen ja samalla tunnistettava konsepti”, hän
toteaa.

Seuraavassa vaiheessa Torvisen ”sooloa” ryhdyttiin jatkojalostamaan.
Finlandia Forest -työn jatkokehitysryhmän jäsenet Torvinen, Elli Wendelin,
Havu Järvelä sekä Stine Pedersen tutkivat konseptin toteutusmahdollisuuksia
ja tarkensivat suunnitelman yksityiskohtia. Joulukuussa 2019
Finlandia Forest -ehdotus valittiin toteutettavaksi suunnitelmaksi.

Konkarisuunnittelijat ja -urakoitsijat tuovat oman
panoksensa

Alkuvuonna 2020 Torvinen, Järvelä ja Wendelin jatkoivat yhteistyössä
Helsingin kaupungin, Aalto-yliopiston, Finlandia-talo Oy:n sekä
Arkkitehdit
NRT:n kanssa projektin jatkosuunnittelua kaupungin tilaaman
viitesuunnitelman kautta rakennuslupavaiheeseen.

”Susanna Anttila NRT:ltä toi oman asiantuntemuksensa projektiin ja
auttoi meitä eteenpäin”, kiittelee Torvinen. NRT:llä oli myös olemassa valmis
pistepilvimalli alueesta, mikä auttoi Pikku-Finlandian suunnittelussa
ja liittymisessä ympäristöön. Pääosin arkkitehtisuunnittelu ja piirustukset
ovat kuitenkin Torvisen, Järvelän ja Wendelinin käsialaa.

Pikku-Finlandian rakennustyöt alkoivat vuoden 2021 aikana. Urakoitsijana
toimi moduulirakentamisen taitaja FM-Haus.

”Hintojen nousu varmaankin lisäsi vaikeusastetta projektissa, mutta
kiitos hyvän urakoitsijan, kaikki saatiin tehtyä suunnitelman mukaan”,
Heikkinen toteaa.

Keikka meni metsään

Väistötila otettiin lopulta käyttöön maaliskuussa 2022 – ensimmäinen järjestetty
tapahtuma oli popidoli Pete Parkkosen konsertti.

”Keikalta jäi mieleen, että ihmiset tykkäsivät selvästi koskea männyn
runkoja – niissä on jonkinlaista aseistariisuvaa vaikutusta”, Torvinen virnistää.

Heikkinen on samoilla linjoilla: puiden täydellinen integrointi rakennukseen
osuu johonkin suomalaiskansalliseen ”vihreään suoneen” yksilöä
puhuttelevalla tavalla.

”Tämä näkyy siinä, että olemme saaneet käsittämättömän hienoa
palautetta. Aivan hunaja valuu korvista sitä kuunnellessa”, Heikkinen
myhäilee.

Miten männynrunko kuoritaan?

Paljon pohjatöitäkin oli toki tehty, jotta metsäkonsepti saatiin hanskattua
optimaalisella tavalla. Työryhmä opetteli mm. kuorimaan männynrunkoja
painepesurin avulla – ja rakensi ”harjoituspaviljongin” Otaniemeen konseptin
merikelpoisuutta testatakseen.

”Tutkimme muun muassa sitä, mikä on paras tapa työstää mäntyjä
ja käsitellä niiden pintaa. Tässä työssä kaivoimme esiin paljon tietoa ja
teimme testejä”, Heikkinen kertoo.

Rakennuksen arkkitehtuurissa haettiin kestäviä ratkaisuja, joista yksi
esimerkki on rakennusta kiertävä, kolme metriä syvä katos. ”Se suojaa
taloa ja toivottavasti myös ympäristön lintuja lentämästä ikkunoita päin”,
Torvinen toteaa.

Pikku-Finlandian avulla Finlandia-talon remontti voidaan toteuttaa
arviolta puolitoista vuotta nopeammin kuin ilman tilapäistä väistötilaa.
Rakennuksen on suunniteltu palvelevan Finlandia-talon väistötilana viiden
vuoden ajan. Tämän jälkeen sen on tarkoitus siirtyä Helsingin kaupungin
koulujen tai päiväkotien lisätilaksi ja palvella vielä ainakin 20 vuotta.

”Helsingin kaupunki on ainakin väläytellyt mahdollisuutta, jossa väistötila
olisi jonkun uuden kaupunginosan ensimmäinen koulu tai päiväkoti”,
tietää Torvinen.

Joustava tila taipuu moneen

Torvisen mukaan paviljongin tilaratkaisusta on moneksi, joten mahdollisuuksista
ei ole pulaa jatkossakaan. ”Tilaratkaisu on simppeli: se avautuu
isoksi tilaksi tai sitten sen voi jakaa pienempiin tiloihin. Mahdollinen jatkosijoitus
vaikkapa kouluksi vain tarkoittaisi, että jakamista jatketaan yhä
pienempiin tiloihin.”

Torvisen mukaan väistötila on jo selvästi ”asettunut taloksi” Töölönlahdella
– huolellisen suunnittelun tulosta sekin.

”Rakennus on suorastaan juustohöylällä höylätty juuri oikean kokoiseksi
ja voi sanoa, että se on millilleen paikoillaan”, Torvinen toteaa.

Vielä projektin alkuvaiheessa Heikkinen epäili, että väistötila on liian
iso. ”Nyt on jo selvää, että se on juuri oikean kokoinen paikkaan nähden.”

Opiskelijat paljon vartijana

Samalla joku olisi voinut epäillä, että opiskelijoille on tarjottu liian isoja
saappaita tässä projektissa. Heikkinen myöntää, että ei ole aivan tavallista,
että opiskelijoille annetaan näin paljon luottoa. Tuoreiden ideoiden
voima ja nuoren energian määrä kuitenkin nosti ”rutiiniprojektin” aivan
uudelle tasolle:

”Kun opiskelijoille annettiin tilaa suunnitella ja tehdä, he ottivat kaiken
irti annetuista mahdollisuuksista – ja lopputulos heijastaa tätä hienosti.”

Teksti: Sami J. Anteroinen