Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Inspiraationa luonto – kestävän olemassaolon mallit ja strategiat löytyvät luonnosta

LAPSENA HAUTASIN kuolleen rotan ja kokeilin tiputtaako sisilisko
häntänsä. Pellolla astuin hiirenpesään ja kesäisin seurasin pyöräkatokseen
pesäänsä rakentavia pääskysiä. Silloin ihailin Ilkka Koivistoa,
nykyään
Neri Oxmania.

Viimeisen parin vuoden aikana olen löytänyt saman lapsenmielisen
innostuksen seurata hyönteisiä, lintuja ja nisäkkäitä omissa puuhissaan.
Niin on moni muukin: sosiaalisen median lintu-, luonto- ja ötökkäryhmät
täyttyvät kuvista ja lajeista, joiden elämää ja rakennelmia yhdessä ihmettelemme.
Meillä on vihdoin aikaa katsoa luontoa ympärillämme, mutta
onko meillä myös halua hoivata ja oppia siltä?

Vuonna 1995 Juhani Pallasmaa kokosi ainutlaatuisen näyttelyn Eläinten
Arkkitehtuurista Suomen Rakennustaiteen museoon. Silloin Pallasmaa
totesi, että on hämmästyttävää, kuinka vähän aihetta on tutkittu,
vaikka on tiedossa, että eläinmaailmasta löytyy uskomattomia esimerkkejä
sekä taitavasta muotoilusta että äärimmäisen kestävästä rakennustekniikasta
vedeneristyksineen ja ilmanvaihtojärjestelmineen. Hämähäkinlangan
vetolujuus on yli kolme kertaa suurempi kuin teräksen, ja mehiläispesän
kennon mittapoikkeamat ovat niin vähäisiä, ettei ihminen pysty rakentamisessa
samanlaiseen tarkkuuteen – puhumattakaan siitä, mitä ihminen
voisi oppia insinööritaitojen mestareilta majavilta tai termiiteiltä.

Neitoperhosen toukan kuoriutuminen on uskomatonta katseltavaa,
mutta voitko kuvitella 6 500 silkkiäistoukkaa kutomassa yhdessä pyöreää
paviljonkia? Neri Oxman johtaa Mediated Matter -tutkimusryhmää MIT
Media Labissa. Hänet tunnetaan taiteesta ja arkkitehtuurista, jossa yhdistyvät
sekä muotoilu, biologia, tietojenkäsittely että materiaalitekniikka.
Useat Oxmanin tutkimusryhmän teokset ovat olleet eläinten tai luonnonprosessien
valmistamia tai vähintäänkin niiden innoittamia. Tunnetuin projekti,
Silk Pavilion, on esimerkki ihmisen ja luonnon yhteistyöstä. Siinä
6 500 silkkiäistoukkaa rakentaa inhimillisessä mittakaavassa toimivan
paviljongin. Toukat käyvät läpi luonnollisen elinkaaren toteuttaessaan työtään,
eikä niitä keitetä elävältä, kuten tekstiiliteollisuuden prosesseissa,
joissa esimerkiksi yhden silkkisen tyynyliinan takia kuolee noin 1 000 silkkiäistoukkaa.
Silk Pavilionin lisäksi Oxmanin ryhmä on tehnyt yhteistyötä
myös mm. mehiläisten (synteettinen mehiläispesä) sekä muurahaisten
(Ocean Pavilion) kanssa. Pyrkimyksenä on korvata ihmisen kehittämät
hiilikuidut ja muovi täysin luonnollisilla materiaaleilla, joiden valmistuksessa
hyödynnetään tehostetusti eläinten luonnollisia rakennustapoja. Oxman
kuvailee pyrkivänsä siihen, että materiaalituotannossa luonnon kulutuksesta
geologisena resurssina siirryttäisiin tuotantoprosessin muokkaamiseen
biologiseksi. Rakennusmateriaaleja tutkitaan ja kehitetään luonnon
omia aineita ja valmistusmenetelmiä toistaen siten, että loppuaine voi aina
palata takaisin osaksi luonnon omaa kiertokulkua.

Kuinka inspiroivaa ja toivoa herättävää!
Hienoa, että meillä on joukossamme Nerin kaltaisia ihmisiä, jotka
työskentelevät väsymättä yhteisen maapallomme eteen. Jos me
muutkin hyväksymme kokonaan uudenlaisen elämänasenteen,
jonka keskipisteenä ei ole ihminen vaan luonto, ehkä myös ihmisellä
on mahdollisuus selviytyä.

Sisustussuunnittelijat SI Ry
Suvi-Maria Silvola, Studio Suvi-Maria Silvola

Lähteet:
Juhani Pallasmaa: Eläinten arkkitehtuuri
Netflix: Abstraktio – Muotoilun taito, Bioarkkitehtuuri – Neri Oxman
Spotify: Neri Oxmanin ja Juhani Pallasmaan haastattelut

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Valolla rakennetaan tilan identiteetti

Valaistus on olennainen osa arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua – se määrittää tilan tunnelman, ohjaa liikkumista ja viestii vastuullisuudesta. Moderni valaistussuunnittelu yhdistää esteettisyyden,