Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Ihmisen kokoinen urakka

Myllypuron kampukseen Rejlers suunnitteli sähkö-, tele-, turva-, av- ja valaistusratkaisut. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Rakentamisen innovaatioita tekee jatkossakin ihminen, ei algoritmi

Rakentamisen kenttää kirittävät uudenlaiset tekniikat ja prosessit, mutta todelliset innovaatiot nousevat edelleen ihmisistä ja näiden välisestä tiiviistä vuorovaikutuksesta, uskoo Rejlersin rakentamisen tuore toimialajohtaja Kirsi Hautala.

Huhtikuussa 2020 hommat startannut Hautala katsoo, että 2020-luvulla tullaan näkemään vielä monta – usein digitaalista – kehitysaskelta, jonka avulla urakat saadaan sujumaan sutjakammin. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että rakentamisessa ihmisen on oltava kuskin paikalla aina:

”Yhdessä tekeminen on edelleen vahvassa roolissa tällä toimialalla. Innovaatiot tehdään yhdessä”, hän linjaa.

kuva
Rejlersin rakentamisen toimialajohtaja Kirsi Hautala.

Uusi toimialajohtaja näkee, että Rejlersin rakentamisen palveluja on luontevaa laajentaa kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja rakennuttamiseen sekä korjausrakentamisen tutkimuspalveluihin. Hautalan mukaan kasvu ei sinällään ole itseisarvo, vaan kyky tuottaa laadukasta palvelua asiakaslähtöisesti.

”Meidän pitää pystyä tuottamaan asiakkaidemme tarvitsemat palvelut luotettavasti joka tilanteessa. Siihen tarvitaan syväosaamisen lisäksi riittävää kokoa, mikä siis tarkoittaa riittävästi ihmisiä”, Hautala toteaa, viitaten samalla tulevaisuuden rekrytointitarpeisiin.

Pähkäilyn paluu

Laajentuminen ”raa’asta rakentamisesta” uusille alueille on luontevaa Hautalalle, jolla on takanaan pitkä ura suunnittelutoimisto WSP Finland Oy:n toimitusjohtajana. Hautalalla on 20 vuoden suunnittelu- ja konsultointialan kokemus, jonka myötä Rejlersin rakentamiselta on lupa odottaa uusia avauksia tulevien vuosien aikana.

Rakentamisen trendeistä Hautala nostaa esille Big Room -ajattelun, joka heijastaa hyvin yhdessätekemisen mentaliteettia ja hyötyjä. Kun ison urakan eri toimijat saadaan riittävän usein lassottua kokoon ja pähkäilemään haasteita yhdessä, tulokset ovat pääsääntöisesti erittäin hyviä.

”Big Room -malli kuvaa hyvin sitä, että kaikki lähtee lopulta ihmisistä ja siitä, että ongelmia lähdetään purkamaan porukalla.”

kuva
Rejlers suunnitteli Keskustakirjasto Oodiin sähkö-, tele-, turva- ja valaistusratkaisut. Kuva: Tuomas Uusheimo

Projekti vai prosessi?

Hautala katsoo myös, että rakentamisen projektikeskeisyys voisi viimein ottaa aisaparikseen prosessit ja niiden kehittämisen.

”Rakentaminenhan koostuu projekteista, mutta meillä prosessiajattelu on vähäisempää kuin teollisuussektorilla noin yleensä. Sitä pitää saada lisää”, toteaa Hautala ja huomauttaa, että rakentamisen prosesseissa on vielä rutkasti tehostamisen varaa.

Hautalan mukaan oppiminen tapahtuu etupäässä kokemusten kautta: kun oppia kerätään määrätietoisesti, yrityksissä analysoidaan omia toimintatapoja ja muokataan niitä koko ajan parempaan suuntaan.

”Tekninen osaaminen työmaalla tai konttorilla on harvoin se ongelmakohta, vaan yleisemmin haaste nousee esimerkiksi tavoiteasetannasta, viestinnästä, kustannusten hallinnasta tai laaduntarkastuksesta”, hän listaa.

Ratkaisubisneksen ytimeen

Hautalaa innostaa myös ”aito käyttäjälähtöisyys” eli se, että kysytään kultakin tilalta sen puhtainta funktiota: toimitila ei ole enää aikoihin ollut jakkaroita sateensuojassa, vaan nyt puhutaan viihtyvyyden, tuottavuuden ja luovuuden kaltaisista teemoista.

”Meillä on ilahduttavasti ryhdytty jo puhumaan esimerkiksi oppimista edistävistä tiloista koulujen kohdalla ja paranemista edistävistä tiloista sairaaloiden kohdalla”, hän huomioi. Muutokset terminologiassa kielivät isommasta murroksesta: rakennusalan on ensisijaisesti oltava ratkaisujen kehittäjä, ei seinien pystyttäjä.

”Tässä kehityksessä monialaisuuden merkitys tulee korostumaan entisestään”, hän uskoo.

Lisätietoja: www.rejlers.fi

Teksti: Sami J. Anteroinen

Rejlers

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Valolla rakennetaan tilan identiteetti

Valaistus on olennainen osa arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua – se määrittää tilan tunnelman, ohjaa liikkumista ja viestii vastuullisuudesta. Moderni valaistussuunnittelu yhdistää esteettisyyden,

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,