Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Green Building Council Finland aloittaa Valtavirta 2030 -hankkeen – vähähiiliset ratkaisut alan valtavirraksi

Green Building Council Finland (FIGBC) käynnistää Valtavirta 2030 -hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Kuva: Pexels

Green Building Council Finland (FIGBC) käynnistää Valtavirta 2030 -hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Hanke saa merkittävää tukea TAH-säätiöltä, joka rahoittaa hanketta yhteensä 350 000 eurolla vuosina 2026–2028. Valtavirta 2030 tukee tiiviisti FIGBC:n strategiaa ja visiota maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvästä kiinteistö- ja rakennusalasta.

Tekemällä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa pyritään vähentämään rakentamisen tuotesidonnaisia päästöjä.

”FIGBC:n tavoitteena on edistää kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurrosta. Jotta ala toimisi maapallon kantokyvyn rajoissa, rakentamisen tuotesidonnaisia päästöjä pitää pystyä pienentämään merkittävästi. Valtavirta 2030 -hankkeessa tätä pyritään tukemaan monin tavoin”, toimitusjohtaja Antti Ruuska kuvaa.

“Säätiölle on tärkeää tukea hankkeita, jotka edistävät pitkäjänteisiä muutoksia rakennusalan toimintatavoissa. Tarjoamalla tietoa ja kehittämällä kannustimia voidaan tukea vähähiilisten materiaalien, kuten vihreän teräksen, markkinoiden kehittymistä. Valtavirta 2030 -hanke vahvistaa tilaajien ja rahoittajien roolia tämän muutoksen ajureina”, TAH-säätiön ympäristöhankkeiden päällikkö Minna Vares sanoo.

Vähähiilisyyden tavoitteet ja kannusteet kuntoon

Vähähiilisyyden edistämisessä rakennushankkeiden tilaajien rooli on keskeinen: heidän tavoitteensa ja kannusteensa ohjaavat hankintapäätöksiä ja sitä kautta koko alan muutosta. Tilaajia ohjaavat puolestaan organisaation omien tavoitteiden lisäksi esimerkiksi asiakkaiden toiveet, rahoittajien ja sijoittajien, kuntien sekä lainsäädännön kannusteet ja vaatimukset.

Valtavirta 2030-hankkeessa tuetaan tilaajien vähähiilisyystavoitteiden asettamista ja kannusteiden paranemista monella eri tavalla. Hankkeessa muun muassa lisätään tietoa vähähiilisten ratkaisujen arvosta ja kannattavuudesta haastattelemalla edelläkävijöitä ja jakamalla parhaita käytäntöjä alan päätöksentekijöille. Lisäksi taloudellisia kannustimia pyritään parantamaan yhteistyössä rahoitusalan toimijoiden, kaupunkien sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Valtion ohjauskeinoja ja kannusteita vähähiilisyyteen selvitetään muun muassa hakemalla kansainvälisiä esimerkkejä, laskemalla kestävien valintojen kansantaloudellisia vaikutuksia sekä tekemällä vaikuttamistyötä.

Kuva: Pexels

Hankkeen pohjana toimii syksyllä 2025 julkaistu FIGBC:n ”Korjaussuunnitelma – 10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen” -raportti. Raporttia varten haastateltiin kymmeniä alan yrityksiä, tehtiin taustakysely ja järjestettiin pyöreän pöydän keskusteluja. Raportin keskeinen havainto oli, että vähähiilisyyden tavoitteet ja kannusteet on saatava kuntoon, jotta päästöt vähenisivät, sanoo Antti Ruuska:

”Nykytilanteessa vähähiilisten rakennustuotteiden käyttö ei ole vielä valtavirtaa, koska tilaajien taloudelliset kannusteet niiden valitsemiseen ovat liian heikot eivätkä vähähiilisyystavoitteet ohjaa vielä kaikkia toimijoita. Nyt jatkamme tämän teeman parissa ja pyrimme muuttamaan tätä tilannetta.”

Rahoitus mahdollistaa työn tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseksi

Tiina ja Antti Herlinin säätiön tuki mahdollistaa hankkeen pitkäjänteisen toteutuksen. Yhteistyö perustuu yhteiseen tavoitteeseen vähentää tuotesidonnaisia päästöjä ja vauhdittaa rakennetun ympäristön kestävyyssiirtymää.

”Valtavirta 2030 -hanke on merkittävä askel kohti hiilineutraalia ja kiertotalouden periaatteiden mukaista rakennettua ympäristöä. Yhteistyö Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa vahvistaa mahdollisuutemme toteuttaa alan kestävyyssiirtymä käytännössä”, Antti Ruuska sanoo.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakentaminen

Uusi on aina uusi

Kiire, tiedonpuute ja logistiset vaikeudet jauhoivat vain 15 vuotta vanhat marketin julkisivuelementit tomuksi.

Naapurista mallia viherrakentamiseen

Miksi vähähiiliset ratkaisut ja viherrakentamisen arvostus ovat Ruotsissa selvästi pidemmällä kuin Suomessa? Erot eivät selity vain ilmastolla tai kaupunkirakenteella, vaan ennen kaikkea sillä, miten vihreä infrastruktuuri ymmärretään osaksi yhteiskunnan perusrakenteita, taloutta ja julkista päätöksentekoa.

Opas rakennusperintölain soveltamiseen on julkaistu

Ympäristöministeriö on julkaissut soveltamisoppaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltamisen tueksi. Opas yhtenäistää rakennusperintölain tulkintaa ja soveltamista. Rakennusperinnön suojelemisesta annettua lakia, eli

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Radikaalia suunnittelua – vai järkevää liiketoimintaa?

Kirjoittaja: Elmeri Nordenswan Toimin vastuullisuuskoordinaattorina pohjoismaisen kiinteistönomistajan leivissä. Työni painottuu konsernitason vastuullisuustavoitteiden seurantaan ja toiminnan kehittämiseen ympäristövaikutustemme vähentämiseksi. Kuluvana vuonna keskitymme

Kiertotaloudessa kannattaa vain aloittaa

Kirjoittaja: Salla Saukkoriipi Tuskin kukaan ajattelee kiertotalouden olevan huono asia. Samoin luultavasti kaikille on selvää, että ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta