Green Building Council Finland (FIGBC) käynnistää Valtavirta 2030 -hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Hanke saa merkittävää tukea TAH-säätiöltä, joka rahoittaa hanketta yhteensä 350 000 eurolla vuosina 2026–2028. Valtavirta 2030 tukee tiiviisti FIGBC:n strategiaa ja visiota maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvästä kiinteistö- ja rakennusalasta.
Tekemällä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa pyritään vähentämään rakentamisen tuotesidonnaisia päästöjä.
”FIGBC:n tavoitteena on edistää kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurrosta. Jotta ala toimisi maapallon kantokyvyn rajoissa, rakentamisen tuotesidonnaisia päästöjä pitää pystyä pienentämään merkittävästi. Valtavirta 2030 -hankkeessa tätä pyritään tukemaan monin tavoin”, toimitusjohtaja Antti Ruuska kuvaa.
“Säätiölle on tärkeää tukea hankkeita, jotka edistävät pitkäjänteisiä muutoksia rakennusalan toimintatavoissa. Tarjoamalla tietoa ja kehittämällä kannustimia voidaan tukea vähähiilisten materiaalien, kuten vihreän teräksen, markkinoiden kehittymistä. Valtavirta 2030 -hanke vahvistaa tilaajien ja rahoittajien roolia tämän muutoksen ajureina”, TAH-säätiön ympäristöhankkeiden päällikkö Minna Vares sanoo.
Vähähiilisyyden tavoitteet ja kannusteet kuntoon
Vähähiilisyyden edistämisessä rakennushankkeiden tilaajien rooli on keskeinen: heidän tavoitteensa ja kannusteensa ohjaavat hankintapäätöksiä ja sitä kautta koko alan muutosta. Tilaajia ohjaavat puolestaan organisaation omien tavoitteiden lisäksi esimerkiksi asiakkaiden toiveet, rahoittajien ja sijoittajien, kuntien sekä lainsäädännön kannusteet ja vaatimukset.
Valtavirta 2030-hankkeessa tuetaan tilaajien vähähiilisyystavoitteiden asettamista ja kannusteiden paranemista monella eri tavalla. Hankkeessa muun muassa lisätään tietoa vähähiilisten ratkaisujen arvosta ja kannattavuudesta haastattelemalla edelläkävijöitä ja jakamalla parhaita käytäntöjä alan päätöksentekijöille. Lisäksi taloudellisia kannustimia pyritään parantamaan yhteistyössä rahoitusalan toimijoiden, kaupunkien sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Valtion ohjauskeinoja ja kannusteita vähähiilisyyteen selvitetään muun muassa hakemalla kansainvälisiä esimerkkejä, laskemalla kestävien valintojen kansantaloudellisia vaikutuksia sekä tekemällä vaikuttamistyötä.
Hankkeen pohjana toimii syksyllä 2025 julkaistu FIGBC:n ”Korjaussuunnitelma – 10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen” -raportti. Raporttia varten haastateltiin kymmeniä alan yrityksiä, tehtiin taustakysely ja järjestettiin pyöreän pöydän keskusteluja. Raportin keskeinen havainto oli, että vähähiilisyyden tavoitteet ja kannusteet on saatava kuntoon, jotta päästöt vähenisivät, sanoo Antti Ruuska:
”Nykytilanteessa vähähiilisten rakennustuotteiden käyttö ei ole vielä valtavirtaa, koska tilaajien taloudelliset kannusteet niiden valitsemiseen ovat liian heikot eivätkä vähähiilisyystavoitteet ohjaa vielä kaikkia toimijoita. Nyt jatkamme tämän teeman parissa ja pyrimme muuttamaan tätä tilannetta.”
Rahoitus mahdollistaa työn tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseksi
Tiina ja Antti Herlinin säätiön tuki mahdollistaa hankkeen pitkäjänteisen toteutuksen. Yhteistyö perustuu yhteiseen tavoitteeseen vähentää tuotesidonnaisia päästöjä ja vauhdittaa rakennetun ympäristön kestävyyssiirtymää.
”Valtavirta 2030 -hanke on merkittävä askel kohti hiilineutraalia ja kiertotalouden periaatteiden mukaista rakennettua ympäristöä. Yhteistyö Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa vahvistaa mahdollisuutemme toteuttaa alan kestävyyssiirtymä käytännössä”, Antti Ruuska sanoo.
