Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen

Rakennetun ympäristön esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka sujuvasti pystymme liikkumaan ja toimimaan jokapäiväisessä arjessamme. Ympäristö, jossa elämme ohjaa päätöksentekoamme ja joko kannustaa meitä liikkumaan ja toimimaan tai sitten pitää meidät paikoillamme ja estää aktiivisen osallistumisen. Ei ole siis yhdentekevää minkälaisia ympäristöjä suunnitellaan ja toteutetaan, sillä ne luovat pohjan yhdenvertaisen osallisuuden toteutumiselle ja toimivat päivittäisen hyvinvointimme perustana.

Ihmisten moninaiset tarpeet tulee huomioida kaikessa suunnittelussa. Kun rakennetun ympäristön laatu määritellään heikoimpien käyttäjien tarpeiden mukaan, varmistetaan soveltuminen kaikille käyttäjille. Voidaankin siis ajatella, että esteettömissä ympäristöissä meillä on vähemmän liikkumis- ja toimimisesteisiä henkilöitä, on vain henkilöitä, jotka liikkuvat ja toimivat eri tavoin.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuminen on monen tekijän summa, joka vaatii erilaisten tarpeiden ymmärtämistä sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta. Onneksi tätä tahtoa sekä esimerkkejä hyvistä, kaikille soveltuvista toteutuksista löytyy myös meiltä Suomesta!

Teksti on lyhennelmä Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätösen kirjoituksesta Apuvälinemessujen blogissa. (apuvaline.info/blogi)

Invalidiliiton ja Rakennustietosäätiön Esteetön Suomi -palkinto jaetaan Apuvälinemessuilla 7.11.2019 Tampereella. Apuvälinemessuilla pääset tutustumaan erilaisiin liikkumisen ja kommunikoinnin apuvälineisiin, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Tervetuloa tutustumaan, tehdään yhdessä esteetön ja yhdenvertainen Suomi!

Apuvälinemessut 7.–9.11.2019 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.apuvaline.info

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ratkaisu, joka tuntuu itsestäänselvältä 

Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.