Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään ja vastuulliseen suunnitteluun. Ilmastokriisi, kiertotalous ja yhteiskunnalliset muutokset haastavat alan radikaalisti, mutta koulutusjärjestelmä ei ole pysynyt mukana. Tämä murros vaatii kokonaisvaltaista uudistamista – pedagogiikkaa, työskentelytapoja ja ajattelumalleja on muutettava ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviksi.

Kestävä ja hyvinvointia tukeva arkkitehtuurikoulutus

Ylityöt ja loppuunpalaminen ovat arkkitehtuurikoulutuksen arkea, mutta ne eivät kuulu kestävän alan käytäntöihin. Hoivan, levon ja vastavuoroisuuden normalisoiminen on keskeistä. Opiskelijoiden hyvinvointi ei ole vain yksilökysymys: terveemmät opiskelijat voivat myös tuottaa laadukkaampaa ja innovatiivisempaa suunnittelua.

Perinteinen opetus keskittyy usein suunnittelun esteettisiin ja muodollisiin ulottuvuuksiin, mutta harvoin huomioidaan rakennuksen koko elinkaarta. Koulutuksessa tulisi käsitellä materiaalien kiertoa, purkua ja ekologisia vaikutuksia. Tämä valmistaa tulevia arkkitehteja tekemään päätöksiä, jotka tukevat ilmastotavoitteita ja kestävää rakentamista.

Nykyisessä järjestelmässä hallinto vie suuren osan resursseista, jolloin opetuksen laatu ja ilmastolukutaito jäävät liian vähälle huomiolle. Opetuksen resurssien suuntaaminen pedagogiikan kehittämiseen, mentorointiin ja käytännön projekteihin luo opiskelijoille tilaa oppia syvällisesti ja yhteisöllisesti.

Perinteiset design juryt korvautuvat rakentavalla, yhteisöllisellä palautteella, joka kannustaa oppimiseen eikä pelkkään yksilösuoritukseen. Yhteistyö eri alojen ja yhteisöjen kanssa murtaa “genius-arkkitehti”-myytin ja valmistaa opiskelijoita työelämään, jossa yhteistyö ja dialogi ovat ratkaisevia.

Mitä tämä tarkoittaa suunnittelijoille ja tilaajille?

  • Elinkaariajattelu ohjaa projektin suunnittelua alusta loppuun.
  • Yhteisöllinen suunnittelu tukee vuorovaikutusta ja monialaisia ratkaisuja.
  • Hyvinvointia tukevat käytännöt varmistavat, että työprosessi ei kuluta tekijöitä loppuun.

Suomalaisessa kontekstissa keskustelu arkkitehtikoulutuksen muutostarpeista on jo käynnissä: ilmastovastuu, kiertotalous ja opiskelijoiden jaksaminen nousevat keskiöön. Koulutuksen radikaali muutos ei ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys, jos ala haluaa vastata ajankohtaisiin haasteisiin ja turvata kestävän tulevaisuuden rakentamisen.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.