Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

2030-luku on jo täällä, oletko valmis?

Olen sisustusarkkitehdit SIO:n hallituksen uusi puheenjohtaja, Lars ’Lasse’ Räihä. Tatu Ahlroos päätti astua sivummalle ansiokkaan 5 vuoden johtamisen jälkeen – astun melko isoihin ”saappaisiin”, kiitos siitä Tatu!

”INTERWEBIÄ” (osoittaakseni mihin sukupolveen kuulun) selatessani
kohtasin erittäin mielenkiintoisen ja mieltä askarruttavan luennon lähitulevaisuudestamme.
Tony Seba on verkkosivunsa mukaan kirjailija, puhuja,
kouluttaja, enkelisijoittaja ja yrittäjä Silicon Valley:ssa. Luento keskittyi liikkumisen
murrokseen North Carolinassa, Yhdysvalloissa, mutta kosketti
kaikkia elämän aloja ja sitä, miten murros heijastuu niihin. Äärimmäisenä
kiteytyksenä todettakoon, että hänen mukaansa on epätodennäköistä,
että kulutamme aikaamme tai rahamme liikkumiseen enää 2030 jälkeen.
Kaikki liikkuminen tulee tapahtumaan sähkön voimin ja ilman kuljettajia,
autonomisesti ja tekoälyn avulla. Esimerkkinä hänellä oli, että ostamalla
kahvin ”kahvilaketjun bussissa”, pääsee lähialueella paikasta A, paikkaan
B, ilman vaihtoja tai pitkiä kiertoreittejä – kuulostaa houkuttelevalta!

Jos tämä ennakoitu murros toteutuu – puheenvuoro oli vähintäänkin
vakuuttava – miten me voimme varautua siihen? Esimerkiksi olemalla
ostamatta polttoaineella liikkuvaa autoa – kuulemma ainut taloudellisesti
perusteltavissa oleva vaihtoehto jo nyt, 2020 jälkeen, on täyssähköauto!?
Miten voimme huomioida murroksen tilojen ja sisustusten suunnittelussa?

Viime vuoden pandemia on jo auttanut meitä matkalla kohti murrosta.
Oli ala melkein mikä vain, on etätyö ja etäkokoukset tulleet pysyväksi
osaksi arkea. Samalla vaatimukset tavanomaisia toimistotiloja kohtaan
ovat muuttuneet silmänkäänteessä. Esimerkkinä saimme tehtäväksi
suunnitella ns. ”test fit”-pohjan, jossa vuokralaisehdokkaan emoyhtiö oli
määrännyt ”6 feet policyn” – kaikkien toimistolla olevien työpisteiden oli
oltava vähintään 6 jalan, eli n. 1,8 m etäisyydellä toisistaan – henkilökunnan
turvallisuuden vuoksi. Lisääntyneet etäisyydet ja henkilökunnan määrän
rajaaminen on jo nyt johtanut siihen, ettei tilojen pinta-aloja voidakaan
välttämättä pienentää, vaan niitä suunnitellaan uudelleen, uusista lähtökohdista.

Samalla kuluttaminen ja uuden neitseellisen tavaran tuottaminen on
kuulemma jo nyt kohdannut lakipisteensä. Nykyään yhä useampi valmistaja
hakee ratkaisuja ja toimintamallien muutosta, voidakseen palvella
uutta, jo käsillä olevaa tilannetta, jossa kiertotalous ja tavaran uudelleen
käyttö on ensisijainen ratkaisu. Muutamia esimerkkejä mainitakseni,
nykyään on useampi taho maailmalla, jotka myyvät uudisrakennuskohteisiin
kunnostettuja tiiliä, puretuista rakennuksista, jolloin hiilidioksidia säästyy
0,5 kg tiiltä kohti. Eräässä projektissamme likaantunut ja nuhjaantunut
palamatto toimitettiin takaisin tehtaalle, jossa siitä valmistetaan uusia
palamattoja. Useassa projektissa verhoillut kalusteet verhoillaan uudelleen
mieluummin, kuin hankitaan uutta. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Meidän suunnittelijoiden on myös mukauduttava tähän uuteen maailmanjärjestykseen
– suunnittelu on tehtävä näkökulmalla: kiertotalous,
kestävä kehitys ja kierrättäminen ensin. Onneksi on havaittavissa
useampia
suunnittelutoimistoja, jotka ovat jo omaksuneet tämän lähestymistavan
tai vähintäänkin ilmoittavat aikovansa tehdä sen. Se on pieni
ensiaskel, jonka kautta voimme ryhtyä vaikuttamaan tilaajiimme, rakennusliikkeisiin
ja suunnittelua ohjaaviin viranomaisiin. Onneksi kaikki tahot
ovat mukanamme ”samassa veneessä”. Lisäksi nykymaalimassa, jossa
kaikki tieto on kaikilla käytössä, kaikilla edellä mainituilla tahoilla tuntuu
olevan samanlaiset aikomukset – täyttä vauhtia kohti kestävämpää
2030-lukua!

Lars ’Lasse’ Räihä
Hallituksen puheenjohtaja
Sisustusarkkitehdit SIO ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Kohti kestävämpää rakentamiskulttuuria

Rakentaminen ja remontointi ovat merkittäviä hiilijalanjäljen lähteitä, mutta vastuullisilla valinnoilla voidaan ympäristövaikutuksiin vaikuttaa jo suunnittelupöydällä. Siirryttäessä kohti tulevaisuuden hiilineutraalimpaa rakentamista tarvitaan

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.