Vuoden 2023 Bryggman-rahaston apuraha Riikka Manniselle

Vuoden 2023 Bryggman-rahaston apuraha, 7 500 €, myönnettiin 14.9.2023 Habitare-messuilla sisustusarkkitehti SIO Riikka Manniselle (s.1988). Riikka Manninen on suunnittelutaustainen
asiantuntija, joka on erikoistunut kestävien tulevaisuuksien edistämiseen. Hän on pyrkinyt suunnittelun ohjaukseen liittyvän työnsä lisäksi edistämään sisustusarkkitehtien vastuullisen
suunnittelun tietämystä mm. SIOn vastuullisuusryhmässä, jonka hän on myös perustanut. Riikka Manninen on valmistunut vuonna 2013 sisustusarkkitehdiksi Lahden Muotoiluinstituutista
ja vuonna 2017 Aalto-yliopiston Creative Sustainability -ohjelmasta taiteen maisteriksi. Tällä hetkellä hän suorittaa työn ohessa Turun yliopistossa tulevaisuudentutkimuksen
maisterintutkintoa.

”KESKUSTELUA VASTUULLISUUDESTA tarvitaan nyt monikriisien
aikana. Aion apurahalla toteutettavan kirjoitusprojektin avulla osallistaa
ammattikuntaani vastuullisesta suunnittelusta ja kestävien tilaratkaisujen
mahdollisuuksista. Rakennus-, kiinteistö- ja suunnittelualat ovat valtavan
transformaation edessä ilmasto- ja luontotavoitteiden kiristyessä.
Lähitulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan paljon uudelleenajattelua ja
poisoppimista.”

Manninen haluaa työllään myös muistuttaa kiinteistö- ja rakentamisalan
merkittävästä painoarvosta osana murrosta kohti hiilineutraaliutta:
”Nyt, jos koskaan, tarvitaan lisää tiedonvälitystä ja yleistä keskustelua
siitä, miten elinympäristömme sekä niihin liittyvät päätöksemme vaikuttavat
aikamme suurimpiin haasteisiin”.

Työsuunnitelma koostuu sekä kirjan käsikirjoitusprojektista ”Tulevaisuus
tiloissa: elinympäristömme aikamme kriisien ratkaisijana” että tutustumismatkasta
Pohjoismaihin ja Viroon edelläkävijämäisten esimerkkien
dokumentoimiseksi. Riikka tulee viestimään projektin vaiheista sosiaalisen
median tileillään.

”On hienoa, että Bryggman-apuraha myönnetään vastuullista suunnittelua
sekä tilojemme ja rakennuksiemme ympäristövaikutuksia käsittelevän
tutkimus- ja kirjoitusprojektin edistämiseen. Päästövähennyksien
aikaansaamisessa on globaalisti merkittävät vuodet edessä, ja Suomen
hiilineutraalius- ja kiertotaloustavoitteiden pitäisi lähivuosina näkyä entistä
enemmän toteutuneissa tilahankkeissa. Osana tätä muutosta on tärkeää
tuoda esiin nykyisten toimintatapojemme haasteita, mutta myös nostaa
esiin inspiroivia esimerkkejä, joissa on viety vastuullisuustavoitteita käytännön
toteutuksiin saakka kunnianhimoisella tavalla”, Manninen summaa.

Projektin tutkimusosuudessa tullaan koostamaan alan kestävyysmurroksen
hiljaisia signaaleja sekä tietoa vastuullisuustyön syventymisestä,
sosiaalisesti kestävästä kiertotaloudesta ja uudistavasta suunnittelusta.

Riikka Manninen toimii työssään Senaatti-konsernissa työympäristökehittämisen
ja ympäristövastuun asiantuntijana ja edistää valtionhallinnon
toimijoiden työympäristömuutoksia muutos- ja kehityshankkeita
johtaen. Manninen on kirjoittanut vastuullisesta ympäristöjemme kehittämisestä
artikkeleita ja blogeja, osallistunut paneeleihin sekä pitänyt esityksiä
ja luentoja.

Sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin
rahaston apuraha jaetaan vuorovuosin Suomen arkkitehtiliitto SAFAn ja
Sisustusarkkitehdit SIOn alle 35-vuotiaalle jäsenelle.
Tänä vuonna Juryn muodostivat: Puheenjohtaja sisustusarkkitehti
SIO Kreetta Airila, sisustusarkkitehti SIO Lars Räihä,
sisustusarkkitehti SIO Anni Ojanen ja arkkitehti SAFA Pauli Rikaniemi.
Juryn sihteerinä toimi Minna Borg.

Teksti: Minna Borg
Kuva: Anna Autio

Jaa tämä artikkeli:

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.