Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Vuoden 2020 Kerrostalon korjauksen ideakilpailun voittajat selvillä

Voittajat julkistettiin tällä kertaa Julkisivuwebinaarissa. Tässä voittajatyöryhmä yhteisessä potretissa vasemmalta lukien Elissa Helminen, Samu Rantanen ja Linnea Lindberg.

Pitkäjänteistä yhteistyötä arkkitehtiopiskelijakilpailun merkeissä

Arkkitehtiopiskelijat ovat ideoineet 13 kertaa perinteisen lähiökerrostalon korjaamista Julkisivuyhdistyksen Kerrostalon korjauksen ideakilpailussa. Kilpailu on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtikoulujen kanssa vuodesta 2002 alkaen. Tälläkin kertaa kilpailuun saatiin tasokkaita ehdotuksia, joissa oli ideoitu VTS Kotien Tampereen Haukiluomassa sijaitsevien asuinkerrostalojen korjaamista.

”Jo perinteeksi muodostunut vuosittainen kilpailu edustaa Julkisivuyhdistyksen kannalta merkityksellistä ja käytännönläheistä yhteistyötä, jota on tehty pitkään niin arkkitehtiopiskelijoiden kuin yliopistojen sekä asuinkiinteistörakennuttajien ja -omistajien kanssa”, pitkäaikainen tuomariston ja Julkisivuyhdistyksen hallituksen jäsen arkkitehti SAFA Maritta Koivisto Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä toteaa.

Persoonallisia ja tasokkaita ehdotuksia

Julkisivuwebinaarissa 19.3.2021 palkittiin voittajana Ikimänty-nimisen ehdotuksen tehnyt Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä opiskeleva työryhmä Samu Rantanen, Elissa Helminen ja Linnea Lindberg. Tuomaristo kiitteli mm. ehdotuksen arkkitehtuuria persoonalliseksi ja otteeltaan tuoreeksi, kokonaisuutta ja massoittelua miellyttäväksi, kiinnostavaksi ja uskottavaksi.

kuva
Tuomaristo kiitteli mm. Ikimänty-ehdotuksen arkkitehtuuria persoonalliseksi ja otteeltaan tuoreeksi, kokonaisuutta ja massoittelua miellyttäväksi, kiinnostavaksi ja uskottavaksi.

Toisen palkinnon sai ehdotus ”Uurre”, joka syntyi Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä opiskelevien Johanna Partasen, Laura Lambergin ja Riina Hagrenin ryhmätyönä.
Lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa, jotka jaettiin seuraavasti:

”Kimara”, tekijöinä Johanna Vartiainen ja Roosa Nokelainen Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä; ”Käännetty katse”, tekijänä Veera Saastamoinen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä; ”Latva”, tekijöinä Maija Simoska ja Bea Walta Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.

kuva
VTS Kodit osallistui kilpailuun kolmatta kertaa, tällä kertaa kohteena oli neljä nelikerroksista, betonirunkoista asuinkerrostaloa osoitteessa Runkokatu 12 Tampereen Haukiluomassa.

Kiinnostusta korjausrakentamiseen

Arkkitehtiopiskelijat ovat osallistuneet kilpailuun erittäin aktiivisesti, ja ehdotusten määrä on vaihdellut 20:n ja 40:n välillä.

Alkuvuosina ideointikohde oli anonyymi, eikä tiedetty esimerkiksi sijaintia, toki valokuvia ja muuta taustamateriaalia oli käytettävissä.

Vuonna 2013 kilpailuun saatiin ennätysmäiset 47 ehdotusta, mikä oli kilpailun historiassa siihen mennessä ja sen jälkeenkin järjestetyistä runsain. Selittyneekö sillä, että opiskelijat kokivat niin omakseen oppilasasuntolamaailman soluasuntoineen. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun ideointikohde oli konkreettisena kohteena tiedossa. He ideoivat tuolloin Forssan Ammatti-instituutin kolmikerroksisen, hissittömän, harjakattoisen ja ns. kahitiilipintaisen oppilasasuntolan korjaamista.

Tämän jälkeen ideointikohteina ovat olleet mm. Helsingin Lauttasaaressa ja Espoon Soukassa sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt. VTS-kotien vuokratalokohde oli suunnittelukohteena ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja nyt toteutuneessa kilpailussa kolmannen kerran. Vuonna 2019 ideoitiin Hämeenkyrön Asuntohankinta Oy:n asuinkerrostalon korjaamista.

Konkreettiset korjaamista vaativat rakennukset ovat lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta, koska siten he saavat todellista tuntumaa kiinteistöjen korjaamiseen.

Julkisivuyhdistyksen kilpailutoiminta aktiivista

Seuraavan arkkitehtiopiskelijakilpailun valmistelut ovat käynnissä.

Julkisivuyhdistyksellä on työn alla myös laatuaan ensimmäisen insinööriopiskelijoille suunnatun kilpailun toteuttaminen. Ohjelma julkaistaan kevään aikana.

Lisäksi meneillään on joka toinen vuosi järjestettävä asunto-osakeyhtiöille ja pääosin asuinkäytössä oleville kiinteistöosakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremontti 2021 -kilpailu. Kilpailuohjelmaan voit tutustua osoitteessa www.julkisivuyhdistys.fi.

Teksti: Riina Takala-Karppanen, Sihteeri / Julkisivuyhdistys r.y.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Katto ei ole vain katto

Moderni kattorakentaminen ja sen monimuotoiset mahdollisuudet Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja

Perinteitä kunnioittaen: RUUTUMESTARIT Oy

Arvokiinteistöjen ikkunoiden ja ovien kunnostus vaatii osaamista, tarkkuutta ja perinteisten materiaalien tuntemusta. Meillä RUUTUMESTARIT Oy:ssä on vuosien kokemus vanhojen ikkunoiden ja

Miten ottaa julkisivujen korjausprosessi haltuun?

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri

Laatat, kivet ja tiili

Pasilan Konepajan restauroinnissa näkyvät kerroksellisuus ja rosoisuus Restaurointikohteen arkkitehtuurissa eri aikakausien kerrokset voidaan tuoda esiin vanhaa kunnioittaen. Punatiilestä ja luonnonkivestä syntyy

Parvekekaiteiden turvallisuus selvityskohteena

Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja