Kirjoittaja: Riikka Manninen
Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristövaikutukset ovat jo pitkään asettaneet paineita uudistaa yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja tilahankkeisiin. Ilmasto- ja biodiversiteettikriisin edetessä on tarpeen tarkastella uudelleen organisaatioiden prosesseja, lähestymistä vastuullisuuteen sekä tapoja ohjata ja edistää resurssiviisasta suunnittelua yksittäisen rakennushankkeen tasolla. Tässä hetkessä on myös tärkeää pyrkiä minimoimaan rakentamisen volyymiä fiksulla päätöksenteolla ja suunnittelulla. Senaatti-konserni on viime vuosina kehittänyt toimintaansa oman vastuullisuustyönsä laajentamiseksi. Kiristyneet vastuullisuustavoitteet ovat luoneet pohjan uudenlaiselle tekemiselle.
Toimintakulttuurin muutos kestävyysmurroksen aikana vaatii laajamittaista uudistamista
KIRA-alalla on tuhannen taalan paikka uudistua ja pyrkiä pikaisesti toimimaan ilmastokriisin ratkaisijan roolissa osaltaan. Tämä tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua ja toimintalogiikkaa verrattuna entiseen lineaariseen toimintamalliin. Myös luontoarvojen kokonaisvaltaisemmassa huomioimisessa on edessä kehitettävää.
Samaan aikaan myös perinteinen vastuullisuustyö kaipaa uudistamista. Inkrementaaliset parannukset eivät enää riitä, ja kansalaiset odottavat entistä laajempaa läpinäkyvyyttä vastuullisuustyön vaikutuksista. Uudessa Sitran vastuullisuustyön tulevaisuutta hahmottavassa raportissa määritettiin tärkeitä kysymyksiä vastuullisuustyölle jatkossa, kuten: ”Kenelle tulevaisuudessa ollaan vastuullisia ja millä aikajänteellä?” (Sitran selvitys 214, 2022).
Uudet prosessi- ja suunnitteluohjeet ohjaamaan hankkeita edistämään monipuolisia vastuullisuustoimenpiteitä
Tärkeässä asemassa toimintakulttuurin muutoksessa ovat erilaisten ohjeiden ja prosessikuvausten tarkastelu ilmaston sekä ympäristön tilaa kuvaavan ajantasaisen tiedon valossa. Senaatti-konsernin uudet prosessi- ja suunnitteluohjeet vähähiilisyydestä sekä kiertotaloudesta näyttävät suuntaa kohti rakennushankkeita, jossa päästövähennystavoitteisiin päästään – ja toivon mukaan ohjeet jatkossa asettavat vain minimisuorituksen alarajan. Senaatti tähtää tällä hetkellä 2 miljoonan euron ylittävissä hankkeissa 25 prosentin laskennallisesti todennettaviin päästövähennyksiin uudiskohteissa ja 15 prosentin vähennyksiin korjaushankkeissa.
Senaatin yhteiskehittämällä luotu suunnitteluohjekokonaisuus on jaettu yhdeksään teemaan: resurssiviisaus, elinkaariajattelu, tilatehokkuus, muuntojoustavuus, yhteiskäyttöisyys, materiaalitehokkuus, energiaratkaisut, kiinteistöjen kestävä käyttö sekä hiilikädenjälki. Ohjeissa annetaan myös apuja kysymykseen vaikuttavimmista lähestymistavoista ja toimenpiteistä. Tässä hetkessä on kuitenkin tärkeää kääntää jokainen kivi hankkeiden negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi ja positiivisten maksimoimiseksi – osaoptimointi tai vastuullisuustoimien rajallinen valikointi eivät riitä.
Merkittäviä päästövähennyksiä synnyttävä tällä vuosikymmenellä
Tilatehokkuus on yksi tärkeimmistä ilmastotoimista KIRA-alalla, mutta sen lisäksi kuluvalla vuosikymmenellä on hyvä suunnata katsetta myös rakentamisen volyymiin. Senaatti-konsernin vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta käsittelevissä suunnitteluohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen tilatarpeiden täyttäjänä, ja hankkeissa tehtävien ratkaisujen muuntojoustavuuteen. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen ensisijaisena vaihtoehtona on Senaatille mahdollista laajan oman kiinteistökannan vuoksi, mutta myös tärkeä näkökulma KIRA-alalle laajemminkin. Päästövähennysten tulee syntyä nyt, ja emme voi odotella potentiaalisia hyötyjä vuosikymmeniä (mm. YM, Purkaa vai korjata -raportti, 2021).
Kuva: Anna Autio
Riikka Manninen
Asiantuntija, työympäristöt ja ympäristövastuu
Senaatti-kiinteistöt
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta figbc.fi.
