Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma korostaa hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä

Suomen uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma julkaistiin tammikuussa. Valtioneuvoston teettämä ohjelma korostaa arkkitehtuurin kykyä tukea hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä. Vuoteen 2035 ulottuva ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään.

Vuodesta 2019 lähtien valmistellun uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kantavia teemoja ovat arkkitehtuurin
vaikutus ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä hyvän suunnittelun merkitys aikaa kestävän ja muuntautumiskykyisen
rakennetun ympäristön luomisessa.

Hyvin ihmisläheisesti ohjelma korostaa arkkitehtuurin merkitystä osana jokaisen arkea. Arkkitehtuuri- ja
muotoilukasvatuksen keinoin sekä tietoa jakamalla vahvistetaan tietoisuutta rakennetun ympäristön merkityksestä
ihmiselle ja kulttuurisista arvoista osana paikkojen identiteettiä. Kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo
rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia, alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa.

Yksi ohjelman keskeisistä teeseistä on, että laadukas rakennettu ympäristö torjuu myös eriarvoisuutta.
Kun rakennettua ympäristöä suunnitellaan ja kehitetään aidossa vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa, voidaan
nostaa kaikkia kansalaisia.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset vahvistaa entisestään
asemaamme kansainvälisesti tunnettuna arkkitehtuurimaana. Yhdessä rakennetusta ympäristöstä huolehtimalla
voimme luoda uusia ja kestäviä ratkaisuja myös talouskasvun tueksi, Kurvinen linjasi ohjelman julkistuksen
yhteydessä. Ministerin mukaan edellytyksiä näille kestäville ratkaisuille luovat ennen muuta koulutus ja tutkimus.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari taas on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka alueilla, rakennuksilla
ja materiaaleilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä. Karin mukaan meidän on torjuttava
haitallisia vaikutuksia (kaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta lähtien) ja kehitettävä uusia työkaluja ja yhteistyön
muotoja. Pitkäikäiset rakennukset vähentävät luonnonvarojen käyttöä sekä vaikutusta ilmastoon ja luonnon
monimuotoisuuteen.

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998. Opetus- ja kulttuuriministeriön
ja ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli nyt julkaistun toisen ohjelman. Ohjelman laatimiseen ja
kommentointiin osallistui laaja joukko toimijoita, joilla on ratkaiseva rooli myös siinä, miten ohjelma toteutuu. Ohjelma
korostaakin, että laadukas rakennettu ympäristö voi syntyä vain, jos yhteistyö suunnittelijoiden, rakennuttajien ja
muiden avaintoimijoiden välillä toimii.

Kansalaisille näkyvin työ etenee nyt kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa tehtävillä paikallisilla ohjelmilla,
joita on jo tehty – ja toivotaan laadittavan lisää. Näiden paikallis-Apolien kautta valtakunnalliset tavoitteet
konkretisoituvat ja rakennettu ympäristö kehittyy.

Jo Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma herätti kansainvälistä kiinnostusta, ja uudessa
ohjelmassa on pitkälti sama klangi.

Suomi liittyi viime vuonna Davosin julistukseen, jonka käyttämä käsite Baukultur (rakennuskulttuuri)
tarkastelee arkkitehtuurin vaikutusta ei vain rakennettuun ympäristöön liittyvänä teemana, vaan huomattavasti
laajempana keinona kehittää yhteiskuntaa. Julistuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat yhdessä nostamaan hyvän
rakennuskulttuurin poliittisen ja strategisen ohjauksensa tavoitteeksi niin rakennusperinnön säilyttämisen kuin
uudisrakentamisenkin osalta.

Suomen arkkitehtuuripolitiikan toinen ”johtotähti” on niin ikään viime vuonna käynnistynyt Uusi eurooppalainen
Bauhaus -aloite, jonka tavoitteena on osoittaa, kuinka kestävä kehitys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja estetiikka
näkyvät konkreettisina ja myönteisinä kokemuksina rakennetussa ympäristössämme.

Hyvä arkkitehtuuri ylittää rajat – ja tarvittaessa rikkoo muotit.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kiertotalouden kolme mahdollistajaa

Kirjoittaja: Miisa Tähkänen Kiertotalous on ajattelutapa, jossa arvoa muodostetaan palveluista ja uudelleenkäytöstä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan liiketoimintaan kannattaa pyrkiä monesta syystä:

Kaupallisten tilojen korjaushankkeiden kestävyys

Kirjoittaja: Susanna Leppänen Kestävät arvot eivät toistaiseksi useinkaan ohjaa vuokralaisten tilasuunnittelua korjausrakentamishankkeissa. Isoihin energiaremontteihin ja koko hankkeen mittakaavaan suhteutettuna yksittäisten liiketilojen

Arkkitehtuuripolitiikka on uudet nuottinsa ansainnut

UUSI ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN ohjelma (Apoli20) alkaa olla loppusuoralla. Ohjelmaehdotus on nyt lausuntokierroksella, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään. Arkkitehtuuripoliittisten suuntaviivojen päivittäminen on aiheellista,

Eteläsataman elämyskeidas

UUTTA DESIGN- ja arkkitehtuurimuseota puuhataan nyt tosissaan. Huhtikuussa Jane ja Aatos Erkon säätiö hyppäsi hankkeen tukijaksi Suomen ennätyssummalla: säätiö on tehnyt

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden alkuun. Kiinteistö- ja rakennusalan (kira-ala) yrityksillä on ”mittavat mahdollisuudet” kiertotalouden hyödyntämiseen, strategiapaperissa arvioidaan.

Sairaala Nova on rakennettu potilasta varten

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa keskussairaalassa huomioidaan koko maakunnan tarpeet potilas edellä -periaatteen mukaisesti. Sairaala Novan suunnittelussa on lähdetty siitä, että potilaalle tehdään

Linak Tukholman messuilla

LINAK ESITTELI Tukholmassa MOVE-teemalla messuvieraille erilaisia tapoja, joilla voi edistää terveyttä ja lisätä joustavuutta toimisto- ja kotiympäristössä. Messuvieraat saivat kokeilla tulevaisuuden

Cosentino Tukholman messuilla

COSENTINO OLI mukana Tukholman messuilla Natural by Vieser -messuosastolla Vieserin yhteistyökumppanina. Osastolla Cosentino esitteli Dekton seinä- ja lattiamateriaaleja. Viime syksyn Habitare

Kährs Tukholman messuilla

Kährsin teemana Tukholman messuilla 2020 oli Mix & Match. Osastolla esiteltiin kolmen tunnelmallisen väritrendin alle koottua näyttävää kokonaisuutta, joissa yhdisteltiin Kährs-parketteja

Framery Tukholman messuilla

Frameryn messuosasto Tukholman huonekalumessuilla oli vierailijoille mielenkiintoinen kokemus monella tapaa. Ständi itsessään oli jättimäinen Framery 2Q jonka sisälle oli rakennettu monia

Arktis Tukholman messuilla

ARKTIS on muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen esillä Tukholman kalustemessuilla omalla osastollaan C-­‐hallissa, C14:51. Mikko Halosen suunnittelema osasto on saanut osakseen

Vähähiilisyys ja digitaalisuus mullistavat

Rakentaminen etsii uomaansa 2020-luvulla. Esimerkiksi liike- ja varastorakentaminen hiljenee selvästi mittavien hankkeiden valmistuessa. Teollisuusrakentaminen sen sijaan vaikuttaisi kasvavan terhakkaasti lisääntyvästä kansainvälisen

Muraali on viraali

Rakennetussa kaupunkiympäristössä harvalla asialla on yhtä pysäyttävä vaikutus kuin taiten tehdyllä seinämuraalilla. Viime vuosina julkiset seinämaalaukset ovat kokeneet ilahduttavan elinvoimaisen uuden