Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Uudet huippuosaajat vahvistavat Ornamoa – vastuullisuus & muotoilun vaikuttavuus valokeilaan

”Muotoilun supervoima on kyky toimia epävarmuudessa, ja sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan", sanoo Ornamon hallituksen puheenjohtaja Katja Soini. KUVA: ANNI KOPONEN

Suomen suurin muotoiluyhteisö Ornamo on syyskokouksessaan 19.11.2025 valinnut kolme uutta hallituksen jäsentä. Digivaaleissa annettiin yhteensä 212 ääntä. Hallitukseen nousevat kaudelle 2026–2027 työympäristö- ja ympäristövastuun asiantuntija Riikka Manninen (Senaatti-kiinteistöt), Sisustusarkkitehti SIO Helena Aalto ja Kone Globalin muotoilujohtaja Visa Rauta.  

”Uudet hallitusjäsenet vahvistavat entisestään Ornamon kykyä vauhdittaa muotoilualan vastuullisuutta ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Suomessa on ainutlaatuinen muotoiluperinne, joka on viime vuosikymmeninä uudistunut kaikkien toimialojen innovoinnin voimavaraksi. Muotoilulla on tässä ajassa poikkeuksellinen kyky näyttää suuntaa yrityksissä ja julkisella sektorilla”, muistuttaa Ornamon hallituksen puheenjohtaja Katja Soini.

Sisustusarkkitehti (SIO) Helena Aalto äänestettiin toiselle hallituskaudelle. Aalto on kaupallisten tilojen suunnittelun ja myyntityön konkari. Sisustusarkkitehti (SIO) Riikka Manninen on vastuullisuuteen erikoistunut työympäristöjen asiantuntija, joka työskentelee aktiivisesti kiinteistö- ja rakentamisalan kestävyyssiirtymän edistämiseksi Senaatti-kiinteistössä sekä suunnittelualan eri verkostoissa. Muotoilujohtaja Visa Rauta luotsaa työssään Koneen globaaleja suunnittelutiimejä. Palkittu suunnittelija tuo mukanaan kokemuksensa monikansallisesta tiimijohtamisesta, laajan  suunnitteluosaamisen ja halun vahvistaa muotoilun roolia Suomen kilpailukyvyn ytimessä. 

Erovuorossa ovat Ilkka Kettunen (taiteen tohtori, yliopettaja, teollinen muotoilija), Tytti-Lotta Ojala (LAB Muotoiluinstituutin johtaja) ja Helena Aalto (Sisustusarkkitehti SIO).  

Sisustusarkkitehti (SIO) Helena Aalto äänestettiin toiselle hallituskaudelle.

Uusi kumppanijäsenyys avaa ovet muotoilutiimeille ja organisaatioille

Syyskokouksessa tehtiin myös merkittäviä päätöksiä jäsenmaksuista: vanhempainvapaan ja työttömyyden tai työkyvyttömyyden aikana olevien jäsenten maksuja helpotetaan, jotta yhteys Ornamoon säilyy elämän eri vaiheissa haastavassa taloustilanteessa. Lisäksi Ornamoon perustetaan uusi seniorijäsenyys yli 65-vuotiaille pitkään, viimeiset 10 vuotta jäsenenä olleille. Samalla vapaajäsenyyden hakeminen lopetetaan vuodenvaihteen jälkeen. Vapaajäsenyyden vuoden loppuun mennessä saavuttaneet ornamolaiset saavat pitää jäsenyytensä.  

Kokouksessa keskusteltiin myös Ornamon uudesta kumppanijäsenyydestä. Se tarjoaa organisaatioille ja esimerkiksi muotoilutiimeille ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana kehittämässä muotoilualan käytäntöjä, vahvistamassa muotoilun asemaa ja rakentamassa näkyvyyttä alan huippuosaajien keskuudessa.

Muotoilujohtaja Visa Rauta luotsaa työssään Koneen globaaleja suunnittelutiimejä. KUVA: KONE

Muotoilualan toimintaympäristön murros 

Muotoilualan yrityksiä on viime vuosina haastanut pitkään jatkunut talouden taantuma, joka on tuonut uudenlaista epävarmuutta työpaikoille. Monet muotoilutoimistot ovat joutuneet vähentämään rajustikin henkilöstöään. Liikevaihdon kasvu on ollut vaatimatonta ja erityisesti pienet toimistot ovat kiristyneen kilpailun edessä. Digitaalisen muotoilun parissa työskentelevät yritykset kasvoivat kuitenkin 7,2 prosenttia 13 miljardiin euroon vuonna 2024. Tiedot perustuvat marraskuun lopulla julkaistaviin toimialatietoihin.

Muotoilua hyödynnetään tänä päivänä laajasti eri toimialojen yrityksissä ja organisaatioissa palvelu- ja finanssisektorilta rakentamiseen, teollisuuteen ja kaupan alalle. 

Sisustusarkkitehti (SIO) Riikka Manninen työskentelee Senaatti-kiinteistössä sekä suunnittelualan eri verkostoissa. KUVA: ANNA AUTIO

Uusi strategia – muotoilun supervoima käyttöön 

Ornamon tuleva hallitus työskentelee päivitetyn strategian mukaisesti vuoteen 2030 asti. Uudella strategialla vahvistetaan muotoilualan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vastuullisuutta.  

”Muotoilun supervoima on kyky toimia epävarmuudessa, ja sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Strategiamme tarjoaa selkeän suunnan siihen, miten Ornamo voi yhteisönä navigoida muutoksessa ja olla innovatiivinen voima kestävyyssiirtymässä”, sanoo Ornamon puheenjohtaja Soini.

Hänen  mukaansa Ornamon voimavarat on suunnattava yhä entistä tarkemmin jäsenten tarvitsemiin palveluihin: urapalveluihin, juridiseen neuvontaan ja yhteisöllisyyteen. Myös yhteistyö ja kumppanuudet ovat Soinin mukaan ensiarvoisen tärkeitä Ornamolle juuri tässä ajassa.  

Muotoilualaan vaikuttavien isojen muutoksen lisäksi Ornamon taloudellisia resursseja ovat kaventaneet merkittävät valtionavun leikkaukset. Ornamon hallituksen varautumissuunnitelma käynnistyi jo vuonna 2023, millä varmistetaan keskeisten jäsenpalveluiden jatkuvuus myös haastavassa tilanteessa.

Lähde: Ornamo

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Konepajalta kajahtaa

Pasilan evoluutio jatkuu edelleen. Pasilan Konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia kaupunkikehityskohteita Helsingissä: kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia

Mistä on kestävä kaupunki tehty?

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KOORDINOIMA Kestävä kaupunki -ohjelma on versonut haastekimppuja, joita ratkaisemaan on saatu 16 kaupunkia/kuntaa. Haastekimpputyössä pureudutaan vaikeimpiin kestävyyshaasteisiin, joita ei voida

Kiertotaloutta betonimurskeen hyödyntämisestä

Kirjoittaja: Jasmin Karell Rakentamisesta ja rakennuksista syntyvät kasvihuonepäästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa käytetään paljon luonnonvaroja, jotta tarvittavia rakennusmateriaaleja saadaan

Arkkitehtuuri yhteisön ytimessä

Arkkitehtuurin merkitystä vetovoimatekijänä ei voi kiistää. Viimeisen 20 vuoden aikana ykkösrivin kaupungit Barcelonasta Berliiniin ovat panostaneet arkkitehtuuriin ja kaupungin ilmeeseen. Hyvä

Osallistava kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

Osallistaminen tulee voimalla kaupunkisuunnitteluun ja hyvä niin: alkuasukkailla on usein paras ”tatsi” paikallisiin, jaettuihin arvoihin. Harva kansalainen kuitenkaan on kaupunkisuunnittelun ammattilainen,

Ihminen oli osa luontoa?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola KUN ON saanut elää lapsuutensa kultaisella 80-luvulla, on tähän mennessä ehtinyt pyöritellä silmiään moneen kertaan ihmetellessään ylenmääräiseltä tuntuvaa

Laadukas suunnittelu, mitä se on?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Tämän päivän suunnittelulle asetetaan yhä laajenevassa määrin uusia vaatimuksia. Suunnittelun kompleksisuudesta puhutaan yhä useammin. Meistä suunnittelijoista halutaan

Meill’ on bileet, paikat sileex

VUODESTA 2018 asti valmisteltu rakentamislain uudistus saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna. Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin tekemässä muutoksia

Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja

Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku

Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy? Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin