Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja kasvun ja kestävyyden tavoitteet yhteen sovittavaan kaupunkisuunnitteluun, hyvinvointia tukevaan kaupunkiin ja tiivistyvien kaupunkien viherympäristöihin.
Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyössä ratkaistiin kestävyysulottuvuuksia poikkileikkaavia haasteita
kuntien yhteiskehittämisen avulla. Viime vuosien (2022−2023) haastekimpputyölle valittiin kaupunkien tarpeiden
pohjalta kolme teemaa: kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu, hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä
kaupungissa sekä kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa.
Haastekimpputyön tavoitteena oli tuottaa vertaisoppimista ja konkreettisia toimia, jotka edistävät laajempaa
kestävyysmurrosta.
Kaupunkisuunnittelun teemassa haluttiin vahvistaa kaupunkisuunnittelun kestävyyttä ja rikastaa kaupunkitilan
suunnittelua. Ratkaisuina kaupunkien omien kasvutavoitteiden ja ekologisten reunaehtojen yhteensovittamiseen
ehdotettiin esimerkiksi ilmaston ja luonnon vahvempaa kytkemistä MAL-sopimuksiin sekä yleiskaavoihin sisällytettävää
hiilikompensaatiota.
Hyvinvoinnin teemassa keskeisiä haasteita olivat sosiaalisen kestävyyden käsitteen selventäminen sekä sektorirajat
ylittävä yhteistyö ja lasten rooli kaupunkien kehittämisessä. Ratkaisuehdotuksia syntyi lapsi- ja nuorisoystävälliseen
toimintaan, kuntien sisäiseen yhteistyöhön ja sosiaalisen kestävyyden konkretisointiin.
Kaupunkivihreän teemassa kehittämiskohteina olivat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, viherrakenteen
lisääminen ja urbaanien viherratkaisujen hyväksyttävyyden vahvistaminen. Ratkaisuehdotuksia syntyi mm.
kaupunkivihreän tilan kartoittamiseen, kaupunkivihreän suunnittelun prioriteettijärjestykseen ja paikallisen kasvilajiston
käyttöön viherrakentamisessa.
Haastekimpputyön tulokset on koottu kaupungeille ja kunnille suunnattuun raporttiin – ja ratkaisuja saa vapaasti
hyödyntää ja levittää.
Myös hallitusohjelmassa kaupunkien rooli näkyy. Ohjelmassa tunnistetaan kaupunkien erityispiirteet ja -tarpeet,
halutaan keventää kaupunkeihin liittyviä normeja sekä hyödyntää kuntien vahvuuksia ja elinvoimaa mm. mahdollistamalla
erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien eriyttäminen.
Kaupunkien kestävälle kasvulle on siis hyvät lähtökohdat? – No, lienee reilua tunnustaa, että hyvien ja
kannatettavien tavoitteiden toteutuminen vaatii ripeää toimeenpanoa. Myös tiivistä vuoropuhelua ja aitoa kumppanuutta
kaupunkien kanssa tarvitaan.
Oikeilla jäljillä on Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutti
Urbaria, joka aloitti toukokuussa 2023
tutkimushankkeen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden indikaattoreista Suomessa. Näitä indikaattoreita
voidaan seurata ja soveltaa kaupunginosa- ja korttelikohtaisesti.
Urbarian vuoden mittainen indikaattorihanke pohjautuu useisiin vuoropuheluihin eri johtavien asiantuntijoiden välillä,
ja sen päämääränä on monipuolisesti (ja käytännönläheisesti) ohjata kaupunkikehitystä kestävämpään suuntaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on herättää keskustelua päättäjien, kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevien ja
kaupunkilaisten keskuudessa. Suomen ”tulevaisuuden kaupungeista” halutaan tehdä kestävämpiä nimenomaan
asukaslähtöisesti, akateemisen asiantuntijuuden avulla.
Joitakin suuntaviivojakin toki on olemassa. Ainakin YK:n kaupunkikehitysohjelman (New Urban Agenda, NUA)
tavoitteet sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) tarjoavat kansainvälisen tason
viitekehyksen kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreista.
Suomessa kestävyysindikaattoreiden tutkimus on silti usein painottunut kaupunkien mittakaavaan – ja mukaan on
hyvä saada mittareita myös kaupunginosien tasolla. Kestävyysindikaattoreiden kartoittamisessa on ollut mukana 14
arkkitehtia, jotka ovat korostaneet mm. valon merkityksen huomioonottamista kaupunkitilassa.
Rakennusalaan
liittyviä indikaattoreita ovat myös esimerkiksi esteettömyys sekä rakennusten ja rakennusosien
purkamisesta syntyvät materiaali- ja energiavirrat.
Indikaattorihanke huipentuu Helsingissä kesällä 2024 pidettävään Sustainability Research and Innovation
-kongressiin, jossa julkistetaan vuoden aikana tehdyn tutkimuksen tulokset.
PETRI CHARPENTIER
