Huoneiston tai muun tilan lattia on keskeinen osa sisustusta ja rakennuksen tyyliä, joten lattiarakenteen ulkonäkö ja puhdistettavuus ovat keskeisiä valintatekijöitä. Uusia ja toimivia lattiatyyppejä kehitetään koko ajan. Julkisessa rakentamisessa vaikkapa massalattiat tarjoavat paljon värivaihtoehtoja. Perinteisten parkettilattioiden vaihtoehdoksi on puolestaan tullut ohuempiviiluinen kovapuulattia.
Erityisesti julkisten rakennusten lattioita suunniteltaessa on
syytä kiinnittää huomiota tyylin lisäksi myös askeläänien eristämiseen
sekä pintamateriaalin allergiaystävällisyyteen ja kestävyyteen.
”Jos on kyse suojeltavan rakennuksen lattian uusimisesta, lattiamateriaali
valitaan yleensä entisen lattian tyylin mukaiseksi”, sanoo suunnittelutoimisto
Fyra Oy:n arkkitehti Merja Virkkunen.
Kuva: Riikka Kantinkoski – Original Sokos Hotel Vaakuna, Fyra Oy.
Viime aikoina Fyra Oy on ollut vastuussa muun muassa historiallisesti
merkittävän Original Sokos Hotel Vaakunan uusista sisustusratkaisuista.
Funktionalismin ajan keskeinen maamerkki on päivitetty nykyhetkeen
alkuperäistä ilmettä ja tunnelmaa kunnioittaen.
”Vinyylipunosmatto vaimentaa askelääniä jonkin verran.
”Näissä tapauksissa hotellihuoneisiin on monesti asennettu tammiparkettilattiat,
jotka voidaan sävyttää usealla eri tavalla ja viimeistellä pintalakkauksella.
Käytävien lattioilla saatetaan käyttää tekstiilimattoja ja kylpyhuoneissa
klinkkerilattioita.”
”Tammiparketti on valmis tuote, joka valmistetaan tammiviilusta. Kun
sen paksuus on muutamia millimetrejä, lattiapinta on mahdollista hioa
ainakin kerran”, Virkkunen mainitsee.
”Tämäntyyppinen lattia on ekologinen ja kestävä, mutta tammimateriaalin
valinta on myös tyylikysymys: se soveltuu hyvin yhteen rakennusten
historiallisen arkkitehtuurin kanssa.”
Toisaalta esimerkiksi koulu- ja sairaalarakennuksiin asennetaan paljon
linoleumi- ja vinyylilattioita.
”Vinyylipunosmatto vaimentaa askelääniä jonkin verran. Lisäksi lattian
alle on mahdollista asentaa alushuopa, joka vielä tehostaa askeläänien
vaimennusta”, toteaa Virkkunen.∎
Kuva: Joonas Nieminen – Villa Griini, kovapuulattia B:hard Tammi Crack öljytty, leveys 283mm
Kovia puupintoja
Woodpowder-kovetteiset kovapuulattiat tulivat markkinoille Suomessa
noin viisi vuotta sitten.
”Näihin kovapuulattioihin käytetty puu on kovetettu tavallista puuta
kolme kertaa kovemmaksi”, kertoo Innofloor Oy:n toimitusjohtaja Matti
Kekäläinen.
”Kovapuulattia on vaihtoehto esimerkiksi kolmikerrosparketille, jossa
kulutuspintana on 3 mm:n vahvuinen kerros yleisimmin tammipuuta.”
Pintarakenteena kovapuulattioissa on 0,7 mm jalopuuta. Lattiassa on
HDF-runko (High Density Fiberboard) ja taustaviiluna esimerkiksi koivuviilu.
”Pintaviilun ja HDF-levyn välissä on woodpowder-kerros, joka on korkeassa
lämpötilassa ja paineessa sulanut nesteeksi sekä liimannut ja
kovettanut pinnan kolme kertaa tavanomaista kovemmaksi. Lisättyä formaldehydiä
ei ole”, Kekäläinen mainitsee.
”Viilu otetaan tukista leikkaamalla, jolloin sahanpurua ei synny.
Samasta raaka-ainemäärästä saadaan vähintään kuusi kertaa enemmän
lattioita kuin jos perinteisellä sahatulla viilutekniikalla tehtäisiin tavallista
leveälankkuista parkettia.”
Kekäläinen arvioi, että näiden uudentyyppisten kovapuulattioiden
asentaminen on yleistymässä.
”Tällaiset lattiat ovat vähitellen nostaneet osuuttaan markkinoilla.
Muutamat yritykset Suomessa markkinoivat niitä.”
”Kovapuulattiassa on ohut pinta, joten se ei ole hiottavissa – mutta se
ei ole suuri ongelma, koska yleensäkin vain noin viittä prosenttia lattioista
hiotaan.”
Keskimäärin kovapuulattian hinta on suunnilleen puolet vastaavan
levyisen lankkuparketin hinnasta. Kekäläisen mukaan kovapuulattioiden
’eläminen’ on huomattavasti pienempää kuin tavallisen parketin, joten ne
pitävät muotonsa ja toimivat hyvin myös lattialämmityksen kanssa.
”Usein kovapuulattioita asennetaan omakotitaloihin niin uudiskohteissa
kuin myös lattiaremonttien yhteydessä. Niistä saa hyvän lattian
kohtuurahalla”, Kekäläinen kehuu lattiatyyppiä.
”Puuta säästävä kovapuulattia on ympäristöystävällinen rakenne.
”Kerrostalojen uudisrakentamisessa käytetään paljolti yhä perinteistä
kolmisauvaparkettia, joka on monien rakennusliikkeiden suosiossa edullisen
hintansa vuoksi.”
Lattian viimeistelyyn lakkoja ja öljyjä
Eksoottisten, muun muassa sademetsissä kasvavien puiden kysyntä lattiamateriaaleina
vähenee nykyään koko ajan.
”Puuta säästävä kovapuulattia on ympäristöystävällinen rakenne”,
Kekäläinen korostaa.
”Lattiapinnan värisävyä on mahdollista muuttaa erilaisilla värjäyksillä
tai höyryttämällä. Kovapuulattiaan saa myös tumman pinnan. Pinnoitevaihtoehtoina
ovat joko öljy tai lakka.
Öljyn ja lakan ero näkyy lattiapinnassa siten, että öljyllä saadaan himmeämpi
mattamainen pinta.
”Lisäksi öljypintaa on hoitoöljyttävä säännöllisesti ja puhdistettava
pinta sille tarkoitetuilla pesuaineilla. Lakkapinta on helppohoitoisempi,
koska sille ei voi eikä tarvitse tehdä muuta kuin imuroida ja puhdistaa
miedolla pesuaineella”, Kekäläinen selittää.
”Toisaalta öljypintaan tulleita pieniä naarmuja voi korjata hoitoöljyämällä.”
Joitakin markkinoille tulleita kovapuulattioita on moitittu riittämättömästä
kovuudesta. Näissä lattioissa ei ole käytetty woodpowder tekniikkaa.
”Woodpowder-tekniikalla valmistettu kovapuu on tehty kulutuskestäväksi.
Se kestää iskuja, kolhuja ja korkokenkiä”, vakuuttaa Kekäläinen.
Kuva: Petri Jauhiainen – Kovapuulattia B:hard Tammi Style Saphir Kalanruoto öljytty
Kuvioparkettia hotellikäyttöön
Arkkitehdit suosivat Kekäläisen mukaan kuvioparketteja, esimerkiksi
kalanruotokuvioita.
”Tällaisten kuvioparkettien asennus on hieman haasteellisempaa,
koska ne ovat yleensä alustaan liimattavia. Silloin asennustyössä vaaditaan
paljon ammattitaitoa. Nyt markkinoille on kuitenkin tullut ensimmäinen
uivana asennettava kovapuinen kalanruotolattia.”
Hintansa ja asennettavuutensa perusteella kovapuulattiat soveltuvat
esimerkiksi julkisten rakennusten lattioihin, vaikkapa hotelleihin. Kovapuulattiat
luokitellaan B-paloluokkaan eli turvallisemmiksi kuin D-paloluokan
vakioparketit.
”Lattia on myös nopeampi asentaa, kun sitä ei tarvitse liimata alustaan.
Aiemmin on käytetty paljon vinyylilattioita, mutta niiden käyttö vähenee”,
Kekäläinen pohtii.
Parhaillaan kovapuista kalanruotolattiaa asennetaan muun muassa
Tampereen Hotelli Ilvekseen, joka avataan remontin valmistuttua loppusyksyllä
2021.
”Tällaiset lattiat asennetaan siellä kaikkiin hotellihuoneisiin.”∎
Kuva: Master Builders Solutions Finland Oy – Jätkäsaaren setlementtitalo.
Massalattioita moneen käyttöön
Markkinoinnin ja myynnin kehitysvastaava Severi Virtanen Master Builders Solutions Finland Oy:stä suosittaa esimerkiksi sairaaloihin ja päiväkoteihin massalattioita, jotka voivat olla joko epoksi- tai polyuretaanipinnoitettuja.
”Tällaisissa lattioissa on paljon värivaihtoehtoja ja kymmeniä eri sävymahdollisuuksia.
Lattiat korvaavat aiemmin käytössä olleita lattiatyyppejä,
joiden on todettu aiheuttaneen muun muassa erilaisia sisäilmaongelmia.”
”Toisaalta massalattia on pehmeämpi kuin betonilattia ja siten parantaa
kävelymukavuutta, mikä on tärkeää vaikkapa kouluissa ja päiväkodeissa”,
mainitsee Virtanen.
Massalattia toteutetaan lisäämällä pohjusteaineen päälle 2–3 kerrosta
runkomassaa sekä sen jälkeen pintalakka. Asennus kestää keskimäärin
neljä päivää, minkä jälkeen lattian tulee kuivua noin viikon ajan ennen
käyttöönottoa.
”Nämä lattiat soveltuvat hyvin myös märkätiloihin. Hygieenisyyttä ja
vesieristystä voidaan suihkutilassa tehostaa jatkamalla lattiaa saumattomasti
seinän alaosaan. Massalattia on muutenkin helppo siivota ja se on
käyttäjien näkökulmasta mukavan tuntuinen lattiatyyppi”, Virtanen toteaa.
”Viime vuosina massalattioita on toteutettu melko paljon, muun
muassa kymmeniin kouluihin.”
”Massalattioiden etuja
ovat niin ikään hyvä
ulkonäkö ja kestävyys.
Kuva: Master Builders Solutions Finland Oy – Uramon koulu.
Saumaton lattiarakenne
Polyuretaani-massalattian avulla saadaan aikaan saumatonta yksiväristä
lattiapintaa.
”Lattia voidaan tehdä myös jopa 20 dB askelääniä vaimentavaksi.
Sellainen ratkaisu on käytössä vaikkapa Uramon koulussa sekä Seinäjoen
sairaalassa”, Virtanen luettelee.
”Käytännössä pinnoitteiden erona on, että epoksipinta on kova ja
polyuretaanipinta pehmeämpi. Lisäksi epoksilla saadaan aikaan vesihöyryä
läpäisevä lattiapinta.”
Erikoistiloihin on mahdollista toteuttaa myös staattista sähköä poistavia
lattiapinnoitteita.
”Massalattioiden etuja ovat niin ikään hyvä ulkonäkö ja kestävyys. Viimeistelyvaihtoehtojakin
on paljon, mikä on arkkitehtien näkökulmasta tärkeä
kysymys”, muistuttaa Virtanen.
”Lattian ei tarvitse välttämättä olla harmaa. Joskus sen pinta voi olla
vaikkapa kirkkaan punainen. Toisaalta lattiavärejä voidaan käyttää opasteina,
jolloin lattiaan saadaan funktionaalisuutta. Esimerkiksi tuetun asumisen
yksiköissä reittejä voidaan merkitä eri väreillä.”
Virtasen mukaan kymmenkunta yritystä Suomessa asentaa tämäntyyppisiä
massalattioita. Master Builders Solutionsin lattiatuotteet valmistetaan
pääosin Keski-Euroopassa.
”Asennus vaatii tarkkuutta ja erityisosaamista. Oikeat työtekniikat ovat
tärkeitä”, Virtanen tähdentää.∎
Teksti: Ari Mononen
