Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Tyhjissä, vajaakäyttöisissä ja purettavissa rakennuksissa merkittävä mahdollisuus säästää ilmastopäästöjä

Suomessa on viime vuosina purettu rakennuksia kiihtyvällä tahdilla. Lisäksi tyhjillään olevia tai tyhjilleen jääviä rakennuksia on runsaasti. Rakennusten käyttöasteella, uudelleenkäytöllä ja purkumateriaalien hyödyntämisellä on merkittäviä ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tuore selvitys lisää tietoa erityisesti tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista.
Kuva: Pexels

Selvityksen mukaan Suomessa on viime vuosina purettu noin 7 000 rakennusta vuodessa. Vuosittainen purkumäärä on 2020-luvulla lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Tyhjillään olevia ja lähiaikoina tyhjiksi jääviä pien- ja asuinkerrostaloja sekä toimisto-, sote- ja opetusrakennuksia arvioidaan olevan yhteensä noin 17,6 miljoonaa neliötä. Niistä vain osalle tullaan löytämään uusi käyttötarkoitus, koska rakennuksista valtaosa sijaitsee väestöä menettävillä alueilla.

Tyhjillään olevissa rakennuksissa jopa 1 000 uuden kerrostalon rakentamisen päästöihin verrattava säästöpotentiaali

Tyhjillään olevan rakennuskannan säästöpotentiaali kasvaa sitä suuremmaksi mitä suurempi osa saadaan korjaamalla jatkokäyttöön. 
 
Jos viidennes kuntien tyhjistä tai tyhjenevistä sote- ja opetusrakennuksista saataisiin korjaamalla tai käyttötarkoitusta muuttamalla säilymään ja purettavista rakennuksista päärakenteet uudelleenkäyttöön, mahdollinen päästösäästö olisi vähän yli 0,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Tämä vastaisi noin 700 uuden 2 300 neliön asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. 

Mikäli mukaan lasketaan pääkaupunkiseudun toimistorakennusten korjaamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen potentiaali, päästösäästö olisi noin 0,7 miljoonaa tonnia CO2e. Se vastaa yli 2 miljoonan neliön uudisrakentamisen tai lähes tuhannen uuden asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. 

Suomessa valmistui vuonna 2024 rakennushankkeita vähän yli 5 miljoonaa kerrosneliötä.

Selvitys suosittaa tilannekuvan tarkentamista ja ohjauskeinojen kehittämistä

Selvityksen mukaan tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa tyhjillään olevista ja vajaakäyttöisistä rakennuksista käyttötarkoitusluokittain sekä niiden sijainnista ja purku-uhan asteesta. Tarpeen olisi selvittää myös purku-uhan alaisten rakennustyyppien uudelleenkäyttöpotentiaalia koko rakennuksen säilyttämisen sekä purkuosien näkökulmasta. Tietoa tarvittaisiin myös purkamisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista, esimerkiksi uudelleenkäytön säästöpotentiaalista.

Selvitys suosittaa muun muassa rakennusten jatko- ja uudelleenkäytön edistämistä lisäämällä ohjeita ja kannusteita, purkamisen päästövaikutuksen näkyväksi tekemistä rakennuksen ilmastoselvityksessä sekä kokonaisvaltaisen kestävyysarvioinnin mallin kehittämistä osaksi kaavoituksen ja rakennushankkeiden vaikutusten arviointia.

Selvityksen laati ympäristöministeriön toimeksiannosta tekniikan tohtori Tarja Häkkinen

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Digiprintattu lasijulkisivu on vaikuttava

Lasirakentaminen tuo rakennukseen arvokkuutta, ja luonnonvalo parantaa sisätilojen viihtyisyyttä. Digiprinttauksella lasijulkisivuun voidaan toteuttaa haluttu ilme. Printti toimii samalla näkösuojana, mutta ei

Puussa kiehtovat luonnollisuus ja ekologisuus

Luonnollisuus ja ympäristöystävällisyys näkyvät tämän hetken sisustuksessa. Puu on ajaton, kestävä ja monipuolinen ratkaisu. Puutuotteiden innovaatiot tähtäävät puun ominaisuuksien parantamiseen entisestään.

Asiantuntemusta lasiratkaisuihin suunnittelusta toteutukseen

Rakennushankkeessa lasi on paljon enemmän kuin yksi julkisivumateriaaleista. Sen pitää täyttää samanaikaisesti esimerkiksi energiatehokkuuteen, auringonsuojaukseen, ääneneristykseen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siksi Pilkingtonin asiantuntijat tulevat mielellään mukaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.