Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Toimisto- ja kampusrakentamisessa tarvitaan talotekniikan osaamista

Toimistorakennus, Telakkaranta Helsinki.

Rejlersin talotekniikan suunnittelijat ovat olleet monessa mukana. Viime aikojen suunnittelukohteina on muun muassa lukuisia toimistotaloja sekä ammatti- ja muiden korkeakoulujen suurikokoisia kampusrakennuksia.

Toimialajohtaja Timo Tenninen kertoo insinööripalveluja vuodesta 1942 tarjonneen pörssiyhtiö Rejlers Oy:n keskittyvän erityisesti sähkö-, tele-, turvallisuus- ja AV-tekniseen suunnitteluun. ”Viime vuosina Rejlers on ollut mukana esimerkiksi Helsingin Telakkakatu 6:n suunnitteluprojektissa, joiden tiloissa toimii Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n pääkonttori sekä Myllypuron ammattikorkeakoulukampuksen suunnitteluprojektissa”, hän mainitsee.

Rejlers työllistää yli 2 400 työntekijää yli 80 toimistossa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Arabiemiirikunnissa. Suomessa Rejlersin palveluksessa on lähes 1 000 työntekijää, jotka työskentelevät 20 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Kemikaalivirastolla on monenlaista toimistotilaa

Punavuoren Telakkarantaan valmistui toimistotalo vuoden 2019 lopussa, jossa toimii Kemikaaliviraston pääkonttori. Koko alue on uuden asemakaavan mukaisesti muuttumassa asuin-, kulttuuri-, liike- ja toimitilakäyttöön. Rakennukset kemikaaliviraston käyttöön suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto L-Arkkitehdit Oy.

”Euroopan kemikaaliviraston käyttöön tuleva toimitila oli Skanska Talonrakennus Oy:n urakkakohde – telakkaympäristöön rakennettu toimistotalo, joka muodostuu asemakaavassa suojellusta Telakan vanhasta puutyöpajasta sekä uudisosasta”, sanoo Tenninen.

Alkuperäinen kaksikerroksinen rakennus vuodelta 1899 jäi osittain uuden rakennuksen sisään.

Vieressä sijaitsee toinen suojeltu rakennus, johon sijoitettiin konferenssitiloja.

”Kohde edellytti laajaa AV-suunnittelua. Rejlers Oy vastasi muun muassa tilojen AV-järjestelmien suunnittelusta ja ne tehtiin kokonaan uusina käyttäen viimeisintä tekniikkaa.”

”Olimme mukana myös uudisrakennuksen sähkö- ja teletekniikkajärjestelmien suunnittelussa. Rakennukseen asennettiin esimerkiksi modernia ja energiatehokasta LED-valaistusta sekä valaistuksenohjausjärjestelmiä”, Tenninen täsmentää. Uudisrakennuksen toimistoissa on paljolti muunneltavia avotoimistotiloja, mutta myös perinteisiä toimistohuoneita. Rakennuksessa on kahdeksan kerrosta ja yksi kellarikerros sekä ilmanvaihdon konehuone ullakolla. Pääkonttorin bruttoala on 23 000 neliötä.

Myllypuron kampukselle tekniikkaa opetustiloihin

Toinen Rejlersin suunnittelukohde, Helsingin ammattikorkeakoulun (AMK) Myllypuron kampus, on viime vuosina ollut pääkaupungin suurimpia yksittäisiä rakennushankkeita. Sen pinta-ala on noin 54 000 neliömetriä.

Kampuksen rakennussuunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.

”Rakennuksesta tuli komea maamerkki Kehä I:n varrelle”, Tenninen toteaa.

kuva
Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus.

Myllypuron kampukselle keskitetään suuri osa Helsingin ammattikorkeakoulun toiminnoista, jotka aiemmin ovat olleet hajautettuina eri puolille kaupunkia. Opiskelijat muuttavat osin metroradan päälle rakennetulle kampukselle vuosina 2019-2020.

Rakennuksen pohjakerroksessa on paljon yhteistiloja, kuten kahviloita ja auditorioita. Kampuksen yhteydessä on myös muun muassa terveydenhoito- ja liikuntatiloja sekä verstaita ja työpajoja.

”Opetustiloissa tarvitaan monipuolista tekniikkaa ja myös yksilöllisiä tilaratkaisuja, esimerkiksi laboratorio- ja simulointitiloja varten”, Tenninen muistuttaa.

”AMK-opetustiloja on hiljattain rakennettu lisää myös Vantaan Myyrmäkeen. Sinne rakennettiin oppilaitokselle uusi laajennusosa – 20 000 neliötä – sekä saneerattiin vanhan rakennuksen tiloja. Tämä hanke valmistui jo vuoden 2019 alkupuolella.”

Myös Otaniemen Aalto-yliopiston sekä Kotkan ammattikorkeakoulun kampukset ovat niin ikään olleet Rejlersin taloteknisiä suunnittelukohteita, samoin kaksi äskettäin valmistunutta toimistotaloa Vantaan Aviapoliksessa.

”Olimme suunnittelemassa talotekniikkaa myös Helsingin Kalasatamaan rakennettuun kaupunkiympäristötaloon, joka on jo lähes valmis. Taloon keskitetään ja sinne muuttaa useita kaupungin rakentamiseen liittyviä toimintoja mm. rakennusvalvonta”, Tenninen täydentää Rejlersin suunnittelureferenssejä.

Lisätietoja: rejlers.fi

Teksti: Ari Mononen

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Tyyliä kulunvalvontaan laadukkailla turvaporteilla

Modernissa henkilöliikenteen kulunvalvonnan sensoriportissa yhdistyvät huipputeknologia ja sulavalinjainen muotoilu. Portin LED-valaistus ohjaa kulkua ja ilmentää yrityksen brändivärejä. Sensoriportit edustavat sisätilojen henkilöliikenteen

Valolla uutta ilmettä sisä- ja ulkotiloihin

Luovaa innovatiivista suunnittelua, uutta teknologiaa sekä joustavasti muunneltavia asennuksia kannattaa soveltaa niin sisä- kuin ulkovalaistuksenkin ratkaisuissa. Tilaan soveltuva ja hyvältä näyttävä

Älyvalaistus mukautuu erilaisiin tarpeisiin

Langattomat valaistusjärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja nopeita asentaa Piispanportin toimitilakiinteistöön asennettiin langaton valaistusjärjestelmä. Valaistusta voi säätää valaisinryhmittäin tai valaisinkohtaisesti mobiilisovelluksella. Liiketunnistimet ja

VIVARES: Valonohjaus, entistä mukavampaa

Tulevaisuuden vaatimukset täyttävä VIVARES IoT-valonohjausjärjestelmä tuo valon eloon. Se tekee optimaalisten valaistusolosuhteiden säätämisen entistä helpommaksi ja joustavammaksi. Luotettava järjestelmä soveltuu useimpiin

Klassista designia modernilla teknologialla

Kosketusvapaa pesuallashana on tyylikäs, ekologinen ja hygieeninen valinta Suomen ympäristövaatimukset täyttävä kosketusvapaa hana sopii julkisiin ja yksityisiin tiloihin. Infrapuna-sensorilla toimiva hana

Syväsäiliöjärjestelmät tehokkaiksi ja kestäviksi

Maahan kaivettavat jätesäiliöt säästävät kiinteistöissä tilaa ja ovat hygieeninen vaihtoehto. Nykyaikaiset jätteenkeräysjärjestelmät suunnitellaan tiiviiksi, lujiksi ja kierrätystä tehostaviksi. Lahdessa ja Virroilla

Täsmäratkaisut turvalliseen kulunvalvontaan

dormakaba on tuttu yritys kulunvalvontaratkaisujen ja mobiilin kulunvalvonnan kehityksen kansainvälisestä kärjestä – mutta minne alan evoluutio johtaa seuraavaksi? dormakaban Suomen maajohtajana

VIVARES: valonohjaus, mukavampaa kuin koskaan ennen

VIVARES, tulevaisuuden vaatimukset täyttävä IoT-valonohjausjärjestelmä LEDVANCElta, tuo valon eloon. Se tekee optimaalisten valaistusolosuhteiden säätämisen eri vaatimuksia vastaavaksi entistä helpommaksi ja joustavammaksi

Valonohjauksella hyvinvointia

Valonohjauksella voidaan parantaa valaistuksen energiatehokkuutta ja vaikuttaa tilaa käyttävien ihmisten hyvinvointiin. Langaton ohjaus helpottaa käyttämistä. ”AUTOMATISOITU VALONOHJAUS varmistaa, että tilan valaistus