Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Talotekniikka-järjestelmä parantaa energiatehokkuutta ilmalanrinteellä

Helsingin Ilmalanrinne 1:een juuri rakennettuun toimistokiinteistöön kuuluu kolme erillistä vierekkäin rakennettua taloa, ja tontille on mahdollista tehdä vielä kaksi rakennusta myöhemmin. Nykyaikainen talotekniikka vähentää kiinteistön energiankulutusta ja samalla pienentää sen ylläpitokuluja. Toimistotalojen suunnittelussa on muutenkin alusta asti pyritty tilojen tehokkuuteen ja muuntojoustavuuteen.

Ilmarinteen uudet toimistotalot ovat näkyvällä paikalla Ilmalan juna-aseman ja Hakamäentien tuntumassa. Kiinteistöstä on siis hyvät yhteydet joka suuntaan. Toisiinsa yhteydessä olevat talot ovat Swecon käytössä.

”Ilmalanrinteen toimistotaloprojektin kaavoitustyö käynnistettiin 2000- luvun alkupuolella”, kertoo kiinteistökehityksen liiketoimintajohtaja Veli- Pekka Tanhuanpää Ilmalanrinne 1:n talot rakennuttaneesta Sponda Oyj:stä.

Asiat edistyivät, kun rakennuskaava vahvistettiin vuonna 2011. Rakennustyöt Ilmalassa alkoivat keväällä 2014.

Alkuvuoteen 2016 mennessä tontille oli pystytetty kolme 8-kerroksista toimistotaloa. Kiinteistön huoneistoala on nyt lähes 20 000 neliömetriä, mutta se lisääntyy vielä noin 12 000 neliöllä.

”Kaikkiaan Ilmalanrinne 1:een on mahdollista rakentaa viisi taloa. Osa niistä on nyt valmiina ja täydessä käytössä. Loputkin kaksi on alustavasti suunniteltu ja ne ovat nyt markkinointivaiheessa. Rakennushankkeiden arvioidaan käynnistyvän lähiaikoina”, Tanhuanpää selostaa.

”Jo valmistuneiden kolmen talon alle on rakennettu kaksikerroksinen pysäköintilaitos, joka on mitoitettu viittä toimistotaloa varten.”

Lisää tehokkuutta simuloinnin avulla
Tanhuanpään mukaan Ilmalanrinteen toimistotalot ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Talot ovat toimineet suunnitellulla tavalla jo alusta pitäen.

”Talojen käyttäjät ovat olleet oikein tyytyväisiä”, hän toteaa.

Suurimpaan osaan kolmesta ensimmäisestä talosta on muuttanut rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyrityksenä tunnettu Sweco, joka myös oli mukana talojen suunnittelussa. Lisäksi kiinteistön tiloissa toimivat kopiolaitos sekä kolmea taloa palveleva lounasravintola.

”Ilmalanrinteen kiinteistöä on pidetty todella onnistuneena. Rakennuksen energiankulutuksen on todettu olevan yli 30 prosenttia pienempi kuin normitoimistoissa”, Tanhuanpää mainitsee.

”Ilmalanrinteen kiinteistöä on pidetty todella onnistuneena. Rakennuksen energiankulutuksen on todettu olevan yli 30 prosenttia pienempi kuin normitoimistoissa”, Tanhuanpää mainitsee.

”Suunnitteluvaiheessa tehtiin tietokoneella simulaatiomalleja muun muassa odotettavissa olevasta energiankulutuksesta. Silloin esimerkiksi tutkittiin, millä tavoin erilaisilla lämmönläpäisyarvoilla varustetut ikkunat muuttavat energiatehokkuuslaskelmia ja miten aurinkokulmat vaikuttavat tilojen lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin.”

Näissä selvityksissä oli myös Swecon energia-asiantuntijoita mukana. Ramboll vastasi kiinteistön LVIA-suunnittelusta.

”Energiankulutuslukemien lisäksi kävimme myös läpi eri talotekniikkajärjestelmien vaihtoehtoja”, Tanhuanpää sanoo.

Kokonaisjärjestelmä sisä- ja ulkotiloissa
Toimistotalokokonaisuuden talotekniikkajärjestelmäksi valittiin Are Sensus, josta Sponda Oyj:llä oli jo aiempaakin kokemusta.

”Talotekniikan kannalta kukin toimistotalo toimii itsenäisesti, mutta esimerkiksi kaukolämmön jakelua varten samassa kaukolämpöliittymässä on useampia taloja.”

Kiinteistökokonaisuuden eri talot on suunniteltu sekä toiminnallisesti että perustekniikaltaan samanlaisiksi. Tilat ovat muuntojoustavia ja ne on varustettu modulaarisella talotekniikalla, joka mahdollistaa muun muassa avo-, kombi- ja monitilatoimistot.

”Kunkin toimistotalon ilmanvaihto toimii erillään toisistaan, ja jokaisen talon katolla on ilmanvaihtokoneet. Sen sijaan kaikkien talojen poistoilmalla voidaan lämmittää kellaritiloissa olevaa pysäköintilaitosta, jossa ei ole erillisiä osastoja”, selvittää Tanhuanpää.

Hänen mukaansa Ilmalanrinteen kiinteistölle on jo myönnetty LEED Gold -ympäristösertifikaatti.

”Energiatehokkuutta parantaa muun muassa se, että valaistus säätyy päivänvalon mukaan. Sensus-järjestelmään kuuluva liiketunnistin kytkee työpisteiden valoja pois päältä, kun niitä ei tarvita. Lisäksi valaistuksen tasoa on mahdollista vähentää myös manuaalisesti.”

Piha-alueen ja pysäköintilaitoksen valaistus on niin ikään kytketty liiketunnistimiin ja toteutettu sähköä säästävillä LED-valaisimilla.

”Tavoitteemme on, että vielä rakennettaviin kahteen taloon saataisiin myös samantyyppinen talotekniikkajärjestelmä. Kiinteistöjen hyvä energiatehokkuus kuuluu Spondan keskeisiin periaatteisiin”, Tanhuanpää korostaa.

”Tavoitteemme on, että vielä rakennettaviin kahteen taloon saataisiin myös samantyyppinen talotekniikkajärjestelmä. Kiinteistöjen hyvä energiatehokkuus kuuluu Spondan keskeisiin periaatteisiin”, Tanhuanpää korostaa.

Hukkaenergiat hyötykäyttöön
”Talotekniikan kokonaisjärjestelmä Are Sensus vastaa kiinteistön lämmityksestä, jäähdytyksestä, valaistuksesta ja ilmanvaihdosta”, sanoo liiketoimintajohtaja Vesa Hakkarainen Are Oy:stä.

”Talojen sisätilat on suunniteltu monimuotoiseksi, muunneltavaksi tilakokonaisuudeksi. Siksi tiloihin soveltuu hyvin sellainen talotekniikkajärjestelmä, jossa talotekniikka ei ole sijoitettu seinärakenteisiin. Tilojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä osin yleisvalaistuksessakin käytettävät kattosäteilijät ovat omiaan muuntojoustavissa toimistoissa.”

Energiatehokkuusvertailussa Sensus-kokonaisjärjestelmän todettiin säästävän jäähdytyksessä 29 prosenttia ja lämmityksessä 31 prosenttia energiaa, kun kulutusta verrattiin muihin markkinoilla oleviin talotekniikkajärjestelmiin. Sensus hallitsee kiinteistön kaikkia energiavirtoja ja hyödyntää myös rakennuksessa syntyviä hukkaenergioita.

”Ilmalanrinteen jokaisen huoneen tai tilan lämpötilaa, ilmanvaihtoa ja valaistusta voidaan säätää erikseen. Se takaa hyvät ja yksilölliset sisäolosuhteet”, vakuuttaa Hakkarainen.

Toimistotiloissa on erilaisia valaistusmahdollisuuksia: paneeleita, epäsuoraa yleisvalaistusta sekä työpisteissä kohdevalaistusta.

Sensus-järjestelmä räätälöidään aina asiakkaan ja kohteen tarpeiden mukaan. Järjestelmiä on Suomessa käytössä jo lähes 40 kohteessa.

Hakkarainen on tyytyväinen siihen, että ammattimaiset kiinteistösijoittajat ovat löytäneet Are Sensus -järjestelmän.

”He arvostavat kiinteistön muuntojoustavuutta, hyviä sisäolosuhteita sekä kiinteistön energiatehokkuutta, joita tällainen talotekniikkajärjestelmä juuri tarjoaa.”

”Ilmalanrinteen kiinteistö on ollut esimerkillinen työmaa, jonka toteutus on sujunut poikkeuksellisen hyvässä yhteishengessä”, Hakkarainen kiittelee yhteistyötä.

Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Valon tulevaisuus

Valaistus on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua. Se ei ole enää vain funktionaalinen ratkaisu näkemisen mahdollistamiseksi, vaan tilaa määrittävä

Kiinteistöturvallisuus ja opastaminen julkitiloissa

Suunnittelun avainkohdat Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla

Habitare vie suomalaista muotoilua maailmankartalle

Habitaren vahvasti kasvava ammattilaisalusta Habitare Pro tähtää suomalaisen muotoilualan kansainvälistymiseen sekä ammattilaisyleisön verkostoitumis- ja liiketoimintamahdollisuuksien tukemiseen. Monipuolinen ohjelmatarjonta on suunniteltu muotoilualan

Habitare 2023

Laadukas printtilehti kutsuu tutustumaan digitaaliseen mediaan Toimialakohtaisten medioiden lukijat arvostavat printtilehdessä laatua, kutsuvaa ilmettä ja kiinnostavia sisältöjä. Messuilla jaettava painettu lehti

Valaistus turvallisuuden tukena

Turvavalaistus toteutetaan kohteen ja käyttötarpeen mukaisesti. Etähallinta ja -testaus helpottavat turvavalaistuksen kunnossapitoa. Adaptiiviset järjestelmät yleistynevät lähivuosina. TURVAVALAISTUS ON kiinteistön turvallisuusjärjestelmien oleellinen

Sisäilmasto on monen tekijän summa

Paranna sisäilmaa ja rakennuksen energiatehokkuutta sopivalla ilmanvaihdolla ja lasituksella Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat liian korkeat ja liian alhaiset lämpötilat sekä tunkkaisuus. Oikein

Työntöpainike helpottaa oven avaamista

Rakennuksen suunnittelussa on huomioitava helppokulkuisuus. Työntöpainikkeella ovien avaaminen on sujuvaa niin arjessa kuin hätätilanteessakin. Kestävien ja paloturvallisten painikkeiden asentaminen on helppoa.