Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.
Sisustussuunnittelija Dima Latvalahti. Kuva: Geberit

Sisustussuunnittelija Dima Latvalahti kuvaa työnsä ydintä yllättävän käytännönläheisesti:

”Kyse ei ole pelkästään luovuudesta materiaalien ja värien suhteen, vaan myös ongelmanratkaisukyvystä ja projektinhallinnasta. Kylpyhuone on tästä ehkä selkein esimerkki. Se on pieni tila, mutta täynnä ratkaisuja, jotka vaikuttavat arkeen vuosiksi eteenpäin.”

Suunnittelu alkaa pohjakuvasta – ei pintamateriaaleista

Yksi yleisimmistä virheistä on ottaa suunnittelija mukaan vasta siinä vaiheessa, kun mietitään laattoja ja hanoja. Latvalahden mukaan oikea hetki on paljon aikaisemmin.

”Paras aika ottaa yhteyttä on, kun tontti on hankittu ja arkkitehdillä on ensimmäiset luonnokset, mutta mitään ei ole vielä rakennettu”, Latvalahti painottaa.

Tässä vaiheessa suunnittelija käy läpi pohjakuvat ja tarkastelee tilaa arjen näkökulmasta: miten siellä liikutaan, mitä siellä tehdään ja mitä siltä oikeasti tarvitaan. Tarvittaessa muutetaan jopa rakenteita.

”Aloitan aina pohjakuvasta ja mietin toiminnallisuuksia. Tarvitseeko siirtää seinää, vesipistettä, viemäripistettä tai jopa ikkunaa”, Latvalahti listaa.

Vasta tämän jälkeen siirrytään kalusteisiin, valaistukseen ja lopulta pintamateriaaleihin. Se, mikä monelle on suunnittelun alku, on ammattilaiselle vasta viimeinen vaihe.

Kylpyhuoneessa tekniikka ratkaisee kaiken

Kylpyhuone on tila, jossa estetiikka ja tekniikka ovat jatkuvassa vuoropuhelussa. Jos suunnittelu tehdään väärässä järjestyksessä, tekniikka alkaa rajoittaa lopputulosta.

”Tekniikka ei saa olla este sille, että saadaan visuaalisesti haluttu lopputulos”, Latvalahti huomauttaa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monet ratkaisut pitää päättää varhain. Piiloasennetut suihkut, seinä-wc:t tai linjalattiakaivot eivät ole vain tyylikysymyksiä, vaan rakenteellisia valintoja. Latvalahti antaa suoran esimerkin tilanteesta, jossa suunnittelu ratkaisi ongelman.

”Piti siirtää hieman ikkunaa, jotta saatiin jatkettua seinää ja mahtumaan piiloasennukset sekä riittävän syvä saippuasyvennys. Ilman tätä muutosta lopputulos olisi ollut kompromissi.”

Kuva: Geberit

Ajoitus ratkaisee – ja säästää rahaa

Kylpyhuoneen suunnittelussa ajoitus on kriittinen. Mitä myöhemmin päätöksiä tehdään, sitä vähemmän vaihtoehtoja on jäljellä.

”Kun lattiavalut on tehty, voi olla myöhäistä sanoa, että haluaisinkin linjalattiakaivon. Suunnitteluvaiheeseen kannattaa käyttää aikaa, koska rakentamisvaiheessa asiat tapahtuvat nopeasti eikä välttämättä ehdi reagoimaan”, Latvalahti opastaa.

Hyvin tehty suunnitelma näkyy lopulta sujuvampana arkena, mutta myös hallittuna budjettina.

Katse tulevaisuuteen

Hyvä suunnittelija huomioi kylpyhuoneen pitkän käyttöiän jo suunnitteluvaiheessa.
”Esimerkiksi suosittelen tekemään sähkövarauksen pesu-wc:tä varten, vaikka asiakas ei vielä ottaisikaan sitä”, Latvalahti kertoo.

Kannattaa myös miettiä, miten kylpyhuoneen väistämättömään ikääntymiseen varaudutaan jo etukäteen.

”Laadun ohella valittavien tuotteiden huollettavuus on tärkeää, Latvalahti muistuttaa.
Latvalahti käyttää työssään paljon Geberitin tuotteita, kuten seinä- ja pesu-wc:itä, linjalattiakaivoja sekä Duofix SAWA -asennuselementtejä. Esimerkiksi seinä-wc:iden piilohuuhtelusäiliöiden varaosilla on 50 vuoden saatavuustakuu.”

”Lisäksi kannattaa valita tuotteet, jotka visuaalisesti kestävät aikaa. Eli ei lähde tekemään valintaa hetken mielijohteesta”, Latvalahti neuvoo.

Suunnittelija tekee näkymättömän näkyväksi

Sisustussuunnittelijan työn arvo näkyy usein juuri siinä, mitä ei tarvitse korjata jälkikäteen. Kylpyhuoneessa tämä korostuu, koska virheet ovat kalliita ja hankalia korjata. Suunnittelija ei ainoastaan valitse materiaaleja, vaan sovittaa yhteen arkkitehtuurin, tekniikan ja käyttäjän tarpeet. Työ on jatkuvaa yhteistyötä arkkitehtien, LVIS-suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa – ja välillä myös alkuperäisten suunnitelmien haastamista. Lopputuloksena syntyy tila, joka toimii sekä käytännössä että visuaalisesti.

”Erityisesti kylpyhuoneessa kaikki pitää saada toimimaan yhteen, koska usein kokonaisuus nähdään yhdellä silmäyksellä, Latvalahti tiivistää. Ja juuri siksi kylpyhuone on tila, jossa hyvä suunnittelu ei ole luksusta – vaan välttämättömyys.”

Lähde: Geberit Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Liikkuva+ yhdistää esteettömyyden designiin

Väestön ikääntyminen lisää tarvetta esteettömille, turvallisille ja toimiville kylpyhuoneratkaisuille. Laattapiste-Pukkilan Liikkuva+ on suunniteltu tukemaan käyttäjien itsenäistä liikkumista sekä sujuvaa arkea erilaisissa

Uusi kerros korjausrakentamiseen

Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjaamisen ideakilpailu käy tänä keväänä nelikerroksisen asuintalon kimppuun Tampereen Onkiniemessä. Vuonna 1972 valmistunut As Oy Näsinkorkee saa kilpailussa

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Älykkäät turvaratkaisut osana arkkitehtuuria

Turvallisuus, opastaminen ja automaatio eivät ole enää erillisiä teknisiä järjestelmiä, vaan kiinteä osa julki- ja toimitilojen arkkitehtonista kokonaisuutta. Sääntelyn kiristyminen, kasvavat

Terveellinen sisäilma syntyy suunnittelupöydällä

Julkisten rakennusten sisäilmaratkaisut ovat siirtymässä reaktiivisesta korjaamisesta ennakoivaan ja mitattavaan laatuun. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa korostuvat elinkaariajattelu, energiatehokkuuden ja ilmanvaihdon tasapaino sekä