Yksi 2000-luvun keskeisimmistä rakentamisinnovaatioista on tietomallintaminen (Building information modelling eli BIM). Tietomallintaminen on edistänyt suomalaista suunnittelua ja nostanut rakennusteollisuutta vaikeiden karikoiden yli.
BIM on älykästä tiedon hallintaa, joka vapauttaa suunnittelijan luovuuden ja tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tietomallintaminen auttaa rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä välttämään poikkeamia ja virheitä läpi linjan. Suomalaisen BIM-osaamisen sanotaan olevan maailmanluokkaa, mutta eivät kilpailijatkaan varsinaisesti nuku.
BIM-osaamista on jatkuvasti kehitettävä edelleen, jotta suomalaiset yritykset säilyvät kärkikastissa. Samalla on tunnistettava BIMin evoluution vaihe: siinä missä aikaisemmin pääfokus on ollut tekniikassa, on viime aikoina alettu kiinnittää enemmän huomiota ihmisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Kun BIM integroidaan syvälle systeemeihin, siitä tulee tavallaan näkymätön. Konehuoneessa tapahtuu silti koko ajan.
BIM on myös yksi Aalto-yliopiston uusista keihäänkärjistä. Esimerkiksi apulaisprofessori Vishal Singh on todennut, että jatkossa BIM- ja LEAN-ajattelu tulevat lähentymään monin tavoin. Intialainen Singh uskoo, että BIM-mallinnus voi palvella rakentajia ja rakennushankkeita muutenkin kuin vain teknisen tiedonvaihdon tehokkaana apuvälineenä. BIMin avulla koko rakentamisen prosessia voi tehostaa – esimerkkinä vaikkapa allianssimallilla toteutettavat hankkeet. Allianssiprojekteja pidetään usein raskassoutuisina, mutta järkeviä täsmätietomalleja tuottamalla tämäkin tuska voi helpottaa.
Hyvän käsityksen siitä, mitä BIM tänä päivänä on, saa kurkistamalla Tekla BIM Awards -kilpailuun. Kyseessä on Trimble Solutions Oy:n asiakkailleen järjestämä kilpailu, jossa tuomaristo seuloo esiin vuoden parhaat BIM-projektit.
Tänä vuonna voittajaksi ei selviytynyt pelkästään tietomallintamalla, vaan kilpailun kriteereinä olivat mm. rakennemallin mallinnustarkkuus ja tietosisältö sekä osapuolien välinen mallipohjainen yhteistyö. Ykköseksi vaativassa kisassa ylsi Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST.
Voittaja vakuutti tuomarit tietomallipohjaisella yhteistyöllä, mallien monipuolisella hyödyntämisellä, tiedolla johtamisella sekä tilaajan roolilla tietomallihankkeessa. Yleisöäänestyksen perusteluissa taas nousivat esille mm. käyttäjien poikkeuksellisen tehokas osallistaminen, tulevaisuuteen tähtäävä integrointi ja yhteistoimintamalli sekä avoimen rakentamisen periaatteiden tunnollinen noudattaminen.
Kunniamainintoja saivat Pudasjärven hirsikampus, Statoil Office Building sekä Länsimetro.
Lemminkäisen ja Swecon yhteistyönä noussut Pudasjärven hirsikampus on maailman suurin hirsikampus, joka esitellään tässä lehdessä. Tuomaristo kiinnitti huomiota mm. tilaajan rooliin sekä tuotantoautomaatioon uudessa ympäristössä. Kohteessa on käytetty tietomallia tehokkaasti esimerkiksi kattoristikoiden ja CLT-seinien osalta. Hirsikampus myös nousi yleisön suosikiksi ylivoimaisella äänienemmistöllä.
Kansainvälistä väriä kisan kärkeen toi liettualaisen Concretus Designersin Statoil Office Building, jossa tuomaristoa kiinnostivat esimerkiksi elementtituotanto, LEAN-prosessien hyödyntäminen sekä onnistunut logistiikka.
Kolmas kunniamainittu projekti, Länsimetro, ei esittelyjä kaipaa – niin hyvin dokumentoituja ovat projektin loppusuoran aikataulumurheet. Kunniamaininta kuitenkin asettaa näitä asioita oikeaan mittakaavaan: Länsimetro on vuosikymmenien haave ja vuosien rakennustyö, jonka onnistuminen tai epäonnistuminen ei voi olla muutaman kuukauden myöhästymisestä kiinni.
Juryn mielestä tämä mittakaavaltaan massiivinen projekti onnistui erinomaisesti muun muassa paikallavalujen mallintamisessa ja statustarkastelussa. Vaikeissa mallinnuskohteissa käytettiin ansiokkaasti erikoistyökaluja ja myös viranomaisesittelyt on hoidettu mallipohjaisesti.
