Kirjoittaja: Juha Karilainen
Kirjoittaja on Suomen Tiiliteollisuusliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Wienerberger Oy Ab:n rakennustekninen johtaja
Suomen kerrostalot on rakennettu 1950-luvun loppuun asti
massiivirakenteisina tiilestä. Nämä talot ovat ulkoseinärakenteen osalta
todettu rakennusfysikaalisesti toimiviksi sekä varsin huoltovapaiksi ja pitkäikäisiksi.
Huonosta ulkoseinän U-arvostaan huolimatta näiden vanhojen
rakennusten energiankulutus on kuitenkin maltillinen. Keraaminen kennoharkkorakenne
jatkaa tätä pitkää ja toimivaksi todettua monoliittisen tiilirakentamisen
perinnettä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on
sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla
myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.
Kestävää ja turvallista rakentamista
Vanhat massiivirunkoiset tiilitalot ovat säilyttäneet hyvin arvonsa ja niissä
ihmiset viihtyvät. Keraamisen kennoharkon myötä tiili on löytänyt uudelleen
tiensä rakennusten runkorakenteeksi, ei pelkästään pientaloihin,
vaan myös kerrostaloihin sekä kouluihin ja päiväkoteihin. Ensimmäiset
Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot ovat valmistuneet Kotkaan ja
Joensuuhun. Kouluja ja päiväkoteja on rakennettu sekä Ouluun, Rovaniemelle
että Helsinkiin ja lisää on suunnitteilla.
Sisäilman laadulla on merkitystä
Aiemmin asunnonostajien tai rakentajien huomio keskittyi hankintatai
rakennuskustannuksien lisäksi vain esteettisiin asioihin. Tänä päivänä
ollaan aikaisempaa valveutuneempia ja kiinnitetään yhä enemmän
huomiota
myös materiaaleihin ja rakennuksen terveellisyyteen eli siihen,
miten riskialttiita rakenteet ovat rakennusvirheille tai käytönaikaisille kosteusvaurioille.
Oulun Rita-aukion koulun ulkoseinärakenteena on 490 mm paksu Poroton S8-kennoharkko ja julkisivuna paikallamuurattu Tervankirjava tiili.
Sisäilman laadun merkitys on entisestään korostunut materiaaleja ja
rakenneratkaisuja valittaessa. Yksiaineisista, keraamisista kennorakoista
rakennettu talo on ulkoseinäratkaisultaan yksinkertainen. Rakenne ei
vaadi erillistä höyrynsulkua, johon kosteus voisi kondensoitua, vaan sen
kosteustekninen toiminta perustuu harkon suureen kosteuskapasiteettiin
ja kykyyn ottaa vastaan ja luovuttaa kosteutta. Tämä tekee rakenteesta
hengittävän ja sisäilman laatua parantavan. Vaikutus perustuu poltetun
savitiilen huokosrakenteen kykyyn tasapainottaa sisäilman lämmön
ja kosteuden vaihtelua kaikkina vuodenaikoina. Rakenteen optimaalinen
toimivuus edellyttää toki myös sisäpuolisilta pintamateriaaleilta hengittävyyttä
esimerkiksi diffuusioavoimia tasoitteita ja sisämaaleja. Asumisen
laatua parantavat myös massiivisen rakenteen vikasietoisuus sekä elinkaaritaloudellisuus.
Kennoharkkorakenne kuivuu nopeasti, sillä siihen ei tuoda rakennusaikana
ylimääräistä kosteutta suurien valujen tai laastimäärien muodossa.
Rakenne ei kutistu ja pintojen viimeistelytyöt voidaan siten aloittaa pian
rungon valmistuttua. Se, että talo saadaan kerralla valmiiksi, on suuri etu
sekä rakentajalle että rakennuttajalle. Tällaiselle hyväksi koetulle rakennustavalle
tulisi olla enemmänkin sijaa suomalaisessa rakennuskulttuurissa.
Kirjoittaja: Juha Karilainen
Rakennustekninen johtaja
Wienerberger Oy Ab
Kuvat: Wienerberger Oy Ab
