Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Puurakentamisen mallimaa on _ _ _ _

Nelikerroksisen puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puutavara kasvaa Suomen metsissä yhdessä minuutissa. Jos meidän pitäisi rakentaa kaikki kansakunnan asunnot puusta, tähän mahtiprojektiin tarvittava rakennusmateriaali kasvaisi 11 tunnissa. Puuta meillä siis on – voitaisiinko sitä hyödyntää rakentamisessa nykyistä enemmän?

Oodin kaltaiset profiiliprojektit nostavat puun tunnettuutta ja jotain heijastuu aina myös rakentamisen
ruohonjuuritasolle, isoihin ja pieniin kuntiin eri puolille Suomea. Rakentamisen kuntakartoitus (2019–20)
listaa 73 kuntaa, jotka aikovat pystyttää puukerrostaloja tulevaisuudessa. Suomessa onkin tällä hetkellä
meneillään ennätysmäärä puukerrostalohankkeita: lähivuosina valmistuu arvioiden mukaan jopa 6 000
puukerrostaloasuntoa.

Eräänlainen käännekohta nähtiin vuonna 2018, kun puurakentamisen oleelliset tekniset määräykset
(mm. palo, ääni, kosteus, energiatehokkuus) uudistettiin – tai, niin kuin joku voisi sanoa: järkeistettiin.
Samalla puurakentamisen tiellä olleita esteitä purettiin varsin tehokkaasti.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet
Suomessa ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Lisäksi
puumateriaalien käyttöä voitaisiin edelleen lisätä mm. julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja
täydennysrakentamisessa.

Perustelut puun käytölle ovat tuttuja: luonnonvarojen riittävyyden ja ilmastomuutoksen näkökulmasta
ajatellen on vallan järkevää harrastaa ainakin ”strategista” puurakentamista, vaikka betonikerrostaloja ei
ihan heti tullakaan syrjäyttämään. Puusta valmistetut rakennukset toimivat hiilivarastoina – ja puutalon
rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia. Puuverhoilut ja puurakenteet taas tasaavat sisäilman
kosteusvaihteluita; puupinnat toimivat myös lämmön tasaajina.

Millainen bisnes voisi puurakentaminen parhaimmillaan olla? – Tällä hetkellä koko puutuoteteollisuus
työllistää Suomessa noin 30 000 henkilöä. Suomen puutuoteteollisuuden tuotannon bruttoarvo on noin
6,5 miljardia euroa, josta saha- ja levyteollisuuden osuus on noin 62 prosenttia.

Vuonna 2018 sahatavaraa tuotettiin Suomessa lähes 12 miljoonaa kuutiometriä, josta neljä
viidesosaa käytettiin rakentamiseen.

Puutuoteteollisuus tuo tietysti himoittuja vientituloja Suomeen. Puutuotealan tärkein vientituote on jo
pitkään ollut sahatavara ja tärkein vientimarkkina-alue Eurooppa. Lisäksi merkittäviä vientikohteita ovat
Pohjois-Afrikka (erityisesti Egypti), Kiina ja Japani.

Silti Suomi ei ole kulmakunnan kovin ”puupää”, vaan se kunnia valahtaa pari piirua etelämmäksi.
Virosta on kuin vaivihkaa tullut Euroopan johtava puurakentamisen viejä. Puuvallankumouksen moottorina
toimii 140 puualan yritystä, jotka valmistavat tehtaissaan puisia rakennusosia ja tilaelementtejä.

Koska Viron kotimarkkina on puurakentamisen tuotteille niin pieni, pääosa yritysten tuotannosta on
tähdätty vientiin – etupäässä Norjaan ja Ruotsiin, mutta Keski-Eurooppa tulee vahvasti perässä.

Aihetta tutkineiden Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen mukaan monet paikalliset puuyritykset
ovat aloittaneet lähes nollasta ja investoineet rohkeasti uusimpaan teknologiaan ja tuotantomenetelmiin.
Esimerkiksi tilaelementtirakentamisessa virolaiset yritykset ovat tehneet melkoisen tiikeriloikan, joka
pohjaa joustavaan tuotantoon.

Virolaisten alan toimijoiden ominaispiirre on myös se, että monet yritykset pitävät koko tuotannon
omissa käsissään – mukaan lukien suunnittelu, valmistus ja asennus. ”Yhden luukun periaate” helpottaa
prosessin optimointia ja tuo haluttua toimitusvarmuutta.

Vientihiteistä haaveilevien suomalaisten kannattaa siis suunnata etelään opintomatkalle. Hätäisimmät
menkööt helikopterilla.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kalasatama – se kehittyy sittenkin

KALASATAMA ON kenties visionaarisin Helsingin uusista asuinalueista. Lokakuussa itse New York Times intoutui kertomaan Kalasataman arkea helpottavista palveluista, älykaupunkikokeiluista ja ilmastoystävällisistä

Uudet värit ja yhteensopivat laattakoot

Kährs Upofloor Quartz innostaa luovuuteen Lattianpäällysteiden kotimainen klassikko Kährs Upofloor Quartz on nyt entistä monipuolisempi. Uudistunut väriskaala sisältää pehmeiden murrettujen sävyjen

Digipaukkuja paranemiseen

KORONA ON tuonut terveydenhoidon julkisuuteen ennennäkemättömällä tavalla. Tämän päivän sairaalassa potilaiden hyvinvointi – ja sen parantaminen – otetaan huomioon mahdollisimman monialaisesti.

HILO sermiratkaisut

Ergo Finland Tukholman messuilla "Tukholman messut toimivat fantastisena ponnahduslautana HILO sermiratkaisuille. Tämä valtavirrasta erottuva sähkösäädettävä kokonaisuus sai aikaan innostusta, visioita ja

Muotolevy Oy Tukholman messuilla

Muotolevyn Module luo puitteet työssä onnistumiselle tarjoamalla yksityisyyttä ja työrauhaa tehokkaaseen työntekoon. Module malliston Solo, Duo ja Team ovat eri kokoisia

Lintex Tukholman messuilla

Lintex esitteli osastollaan siirreltävän kaksipuolisen Frame Mobile lasitaulun, jonka puureuna ja jalat ovat yksityiskohtia myöden kauniisti viimeistelty. Uutta on myös Area

Taiga Concept Tukholman messuilla

Äänieristettyjä koppeja valmistava Taiga Concept esitteli Tukholman Huonekalumessuilla uudistettuja työtilojaan. Kopit, kuten myös koko messuosasto henkivät pohjoisen luontoa, ja etenkin puiset

Götessons Tukholman messuilla

Tänä vuonna Götessons lanseerasi Tukholman messuilla paljon uutuuksia eri tuoteryhmissä sähköistyksistä akustiikkaan, viherkasveista istuimiin. Merkittävänä uutuutena Götessons lanseerasi Loop-konseptin. Tuotteita voidaan

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,