Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne – elävää muotokieltä ja lasertyöstöä: lasikatolla upeaa kaupunkitilaa

Kuva: JKMM / © Tuomas Grisen

Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallisen sisäpihan tyylikäs peruskorjaus ja kattaminen kaupunkitilaksi orgaanisin muodoin kannatetulla ja 3D-mallinnuksen pohjalta huippumodernisti työstetyllä lasikatolla toivat Pohjoisesplanadi 37:lle Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa. JKMM Arkkitehtien suunnittelema peruskorjaus, jossa yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallinen sisäpiha katettiin viihtyisäksi sisätilaksi orgaanisin muodoin siroilla teräsrakenteilla kannatetulla lasikatolla, toi Pohjoisesplanadi 37:lle Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon.

Palkinto julkistettiin Helsingissä 6.11.2025 Teräsrakenne-päivässä

Gaselli-kortteliin uutta kiinnostavaa kaupunkitilaa luova, lasikatolla katettu Jardin-sisäpiha avautui yleisölle heinäkuun alussa. Rakennuksen vanhimman osan kaksikerroksisen empirerakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engelin poika Carl Alexander Engel, ja nykyisin seitsemänkerroksisen toimisto- ja liikekiinteistön historialliset kerrostumat luovat hienon vuoropuhelun ja kontrastin JKMM:n suunnitteleman siron ja muotokieleltään orgaanisen teräsrakenteen kannattaman lasikaton kanssa.

Vuoden Teräsrakenteen valitsi palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Tuomas Kivinen. Palkintolautakunta ihastui rakennuksen sisäpihan kattamisessa hyödynnettyihin oivaltaviin teräsrakenneratkaisuihin.

“Uusi lisäys muodostaa arvokkaan ajallisen kerrostuman entuudestaan vaiherikkaaseen rakennuskokonaisuuteen. Rakenne parantaa sekä rakennuksen toiminnallisuutta että esteettisyyttä, ja sen monimutkainen orgaaninen geometria luo voimakkaan kontrastin vanhan rakennuksen arkkitehtuurin kanssa. Konsepti ratkaisee vanhan sisäpihan polveilevien rajojen aiheuttaman haasteen sekä geometrian että rakenteen toimivuuden suhteen toimimalla orgaanisena muodonantajana. Uuden ja vanhan esteettiseen kontrastiin perustuva muotokieli sekä kulku sisäpihalle palkitsevat kävijän rakenteellisella ja esteettisellä spektaakkelilla”, tiivistää Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy:n Tuomas Kivinen, joka sai vuonna 2024 Vuoden Teräsrakenne -palkinnon Vuosaaren biolämpölaitoksesta.

Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne 2025.
KUVA: MIKA HUISMAN

Kokonaisuus on innovatiivinen

”Pintakäsittely ja väritys ovat lämpimiä ja arvokkaita, ja värimaailma yhdistyy saumattomasti vanhojen rakennusten lämpimiin sävyihin. Rakenne muistuttaa luonnon rakenteita ja siitä syntyy mielikuva jopa biomimeettisestä suunnittelusta. Kokonaisuus on innovatiivinen ja täyttää kestävän kehityksen vaatimukset, sillä teräksen käyttö ja rakenteen optimointi ovat huippuunsa vietyjä”, Tuomas Kivinen jatkaa palkitsemisperusteista.

Laadukkaan peruskorjauksen yhteydessä alimpiin kerroksiin toteutettiin merkittäviä tilamuutoksia, joihin sijoitetaan pääosin ravintolatoimintaa ja liiketilaa. Rakennuksen keskellä olevan sisäpihan muodonmuutos on hyvin keskeinen. Entinen

pysäköintialue on muutettu veistoksellisen lasikaton alla sijaitsevaksi lämpimäksi sisätilaksi. Neljän suurikokoisen, luonnonmuodoista inspiroituneen teräsristikkopilarin kannattelema lasikate luo keveän vastapainon jykeville kiviseinille.

Huolellisella korjaus- ja täydennysrakentamisella parannettiin arvorakennuksen toiminnallisuutta ja houkuttelevuutta huippusijainnilla.

Projektin alusta tiedettiin, että kyseessä on geometrisesti haastava hanke, jossa geometrian toteutus, uniikkien osien paljous, työstöjen määrä, sekä luonteeltaan kokeellinen toteutus vaatii kehittynyttä lähestymistapaa suunnitteluun. Lisäksi vanhanaikaiset mallinnusohjelmat eivät pystyneet kohteen vaatimaan geometriseen tarkkuuteen tai joustavuuteen työnkuluissa, joten projektin teräsrungon ja lasitukien osuus toteutettiin laskennallisen suunnittelun menetelmin Rhino-ohjelman pohjalta.

Myös kaikki projektin valmistustiedostot sekä kasaus-, ja asennusdokumentit luotiin pääosin ohjelmallisesti.

Ramboll teki rungon valmistuksen ja asennuksen suunnittelua tiiviissä yhteistyössä lasikatteen ja teräsrakenteen urakoineen Teräselementin asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa kehitettiin myös erilaisia ratkaisuja rakenteen toteutukseen mittatarkasti. Kaikista sauvoista ja asennustuista luotiin 3D-tiedostot, joista taas muodostettiin CAM-tiedostot laserleikkuria varten.

Teräsrungon päälle asennetun alumiinisen lasitukijärjestelmän osien muotoilu ja työstöt mallinnettiin myös ohjelmallisesti. Yhteistyössä Teräselementin kanssa kehitettiin apuvälineitä rungon kokoonpanoa varten, jotka oli mahdollista suunnitella kustannustehokkaasti laskennallisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Näin voitiin muodostaa myös sauvoista vaadittu 3D-ristikkomuoto erittäin tarkasti.

Asennuslohkot esikasattiin teräspajalla ja kuljetettiin lohkoina työmaalle. Maahan ulottuvien pystylohkojen kasausta varten kehitettiin sapluunat, joihin tehtiin reiät ja sauvatunnukset laserleikkurilla tarkan kasauksen mahdollistamiseksi. Työmaa-asennusta varten rungosta oli myös työmaakoordinaattipisteet, joilla lohkojen asemointia varmistettiin asennuksen aikana.

Lähde: Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,