Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Pienellä tuuletusvälillä on suuri vaikutus

Julkisivun toimintaan vaikuttavat monet yksityiskohdat

EU:n ikääntyvä rakennuskanta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kasvavat säänrasitukset asettavat julkisivuille uusia vaatimuksia. Energiatehokkuus, kosteustekninen toiminta ja paloturvallisuus eivät ole enää erillisiä tavoitteita, vaan niiden on toimittava saumattomasti yhdessä – sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Tässä kokonaisuudessa tuulettuva julkisivu nousee yhä useammin esiin kestävänä ja toimivana ratkaisuna.

Tuulettuvan julkisivun yksinkertainen toimintaperiaate

Tuulettuvan julkisivun perusajatus on yksinkertainen: ulkoverhouksen ja lämmöneristeen väliin jätetään tuuletusväli, joka on yhteydessä ulkoilmaan seinän ala- ja yläosista. Käytännössä kyse ei kuitenkaan ole ”tyhjästä tilasta”, vaan aktiivisesta rakennekerroksesta, joka vaikuttaa ratkaisevasti julkisivun kosteustekniseen toimintaan ja koko rakenteen pitkäaikaiseen kestävyyteen.

Kun julkisivuverhous erotetaan eristetystä kantavasta rakenteesta, syntyy hallittu ilmavirtaus. Tämä mahdollistaa rakenteisiin päätyvän kosteuden poistumisen ja vähentää riskiä, että kosteus sitoutuisi eristeeseen tai runkorakenteeseen. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna tuuletusväli tukee sekä rakennuksen energiatehokkuutta että lämmöneristävyyden säilymistä koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Tuuletusvälin toiminta ratkaistaan toteutuksessa

Tuuletusvälin toiminta ei ole vain teoreettisista mitoista kiinni; käytännön toteutuksella on suuri merkitys. Tuuletusaukkojen koko ja sijoittelu, julkisivun korkeus, vaihteleva sää sekä rakenteeseen sisältyvät palokatkot ja kiinnikkeet vaikuttavat kaikki siihen, kuinka tehokkaasti ilma pääsee virtaamaan.

Pelkkä tuuletusvälin leveyden kasvattaminen ei välttämättä paranna toimivuutta, jos vapaa tuuletuspinta-ala jää rakenteellisista syistä liian pieneksi. Pienetkin yksityiskohdat voivat ratkaista, kuivuuko julkisivu suunnitellulla tavalla vai jääkö kosteutta rakenteisiin.

Tutkimus tukee huolellista mitoitusta

VTT:n Parocille tekemät hygrotermiset simuloinnit osoittavat, että julkisivun korkeuden ja kosteusrasituksen kasvaessa myös tuuletusvälin tuuletustarve kasvaa merkittävästi. Tämä korostaa huolellisen mitoituksen ja detaljisuunnittelun merkitystä erityisesti vaativissa kohteissa ja korjausrakentamisessa, jossa olemassa olevat rakenteet asettavat lisärajoitteita.

Pienillä yksityiskohdilla on pitkäaikainen vaikutus

Rakennusalan ammattilaisille johtopäätös on selvä: tuulettuva julkisivu toimii luotettavasti vain silloin, kun se suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena. Kun tuuletusväli nähdään aktiivisena ja toiminnallisena rakennekerroksena, se tukee julkisivun kosteusteknistä toimintaa, energiatehokkuutta sekä rakenteen pitkäaikaista kestävyyttä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Pidä huolta

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola Olen viime aikoina miettinyt paljon huolenpitoa, välittämistä ja vaalimista. Olen ymmärtänyt sen liittyvän kaikkeen tekemiseen, asumiseen, olemiseen ihmisenä,

Puulattia on sekä ajaton että trendikäs

Puulattioiden nousevana trendinä tällä hetkellä on kalanruotokuviointi. Suositut vaaleat sävyt ovat saaneet rinnalleen tumman tammen. Puulattian kulutuksen- ja kosteudenkestävyyttä voidaan parantaa

Kiertotalous tilasuunnittelussa

Teksti: Tiina Hirvanen Kiertotaloudesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Maapallon resurssit uhkaavat loppua, koska kulutamme moninkertaisesti enemmän kuin maapallon kantokyky kestää. Olemme

Miksi huonekalun pitää olla empaattinen?

Taitelija-arkkitehtipari Partasen & Lamusuon designbrändi Palad jättää empaattisen jalanjäljen maailmaan. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miksi huonekalun tulee olla empaattinen ja

Ajatonta ja kestävää

Teksti: Maiju koskinen Jokin aikasitten huomasin, että osa ruukkusalaateista myydään nykyään ilman ruukkuja. Asia, joka mainitaan jopa tuotteen nimessä, voidaan jättää

Vuoden 2023 sisustusarkkitehtitoimisto – Futudesign

Sisustusarkkitehdit SIO ry:n nominaatti Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto julkistettiin 3.2.2023 Arkkitehtuurin ja muotoilun päivän päätapahtumassa Helsingin kaupungintalolla. Iltapäivän ohjelmaan kuului paneeli, jossa toimistoa

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.