Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Pienellä tuuletusvälillä on suuri vaikutus

Julkisivun toimintaan vaikuttavat monet yksityiskohdat

EU:n ikääntyvä rakennuskanta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kasvavat säänrasitukset asettavat julkisivuille uusia vaatimuksia. Energiatehokkuus, kosteustekninen toiminta ja paloturvallisuus eivät ole enää erillisiä tavoitteita, vaan niiden on toimittava saumattomasti yhdessä – sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Tässä kokonaisuudessa tuulettuva julkisivu nousee yhä useammin esiin kestävänä ja toimivana ratkaisuna.

Tuulettuvan julkisivun yksinkertainen toimintaperiaate

Tuulettuvan julkisivun perusajatus on yksinkertainen: ulkoverhouksen ja lämmöneristeen väliin jätetään tuuletusväli, joka on yhteydessä ulkoilmaan seinän ala- ja yläosista. Käytännössä kyse ei kuitenkaan ole ”tyhjästä tilasta”, vaan aktiivisesta rakennekerroksesta, joka vaikuttaa ratkaisevasti julkisivun kosteustekniseen toimintaan ja koko rakenteen pitkäaikaiseen kestävyyteen.

Kun julkisivuverhous erotetaan eristetystä kantavasta rakenteesta, syntyy hallittu ilmavirtaus. Tämä mahdollistaa rakenteisiin päätyvän kosteuden poistumisen ja vähentää riskiä, että kosteus sitoutuisi eristeeseen tai runkorakenteeseen. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna tuuletusväli tukee sekä rakennuksen energiatehokkuutta että lämmöneristävyyden säilymistä koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Tuuletusvälin toiminta ratkaistaan toteutuksessa

Tuuletusvälin toiminta ei ole vain teoreettisista mitoista kiinni; käytännön toteutuksella on suuri merkitys. Tuuletusaukkojen koko ja sijoittelu, julkisivun korkeus, vaihteleva sää sekä rakenteeseen sisältyvät palokatkot ja kiinnikkeet vaikuttavat kaikki siihen, kuinka tehokkaasti ilma pääsee virtaamaan.

Pelkkä tuuletusvälin leveyden kasvattaminen ei välttämättä paranna toimivuutta, jos vapaa tuuletuspinta-ala jää rakenteellisista syistä liian pieneksi. Pienetkin yksityiskohdat voivat ratkaista, kuivuuko julkisivu suunnitellulla tavalla vai jääkö kosteutta rakenteisiin.

Tutkimus tukee huolellista mitoitusta

VTT:n Parocille tekemät hygrotermiset simuloinnit osoittavat, että julkisivun korkeuden ja kosteusrasituksen kasvaessa myös tuuletusvälin tuuletustarve kasvaa merkittävästi. Tämä korostaa huolellisen mitoituksen ja detaljisuunnittelun merkitystä erityisesti vaativissa kohteissa ja korjausrakentamisessa, jossa olemassa olevat rakenteet asettavat lisärajoitteita.

Pienillä yksityiskohdilla on pitkäaikainen vaikutus

Rakennusalan ammattilaisille johtopäätös on selvä: tuulettuva julkisivu toimii luotettavasti vain silloin, kun se suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena. Kun tuuletusväli nähdään aktiivisena ja toiminnallisena rakennekerroksena, se tukee julkisivun kosteusteknistä toimintaa, energiatehokkuutta sekä rakenteen pitkäaikaista kestävyyttä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Älykkäät turvaratkaisut osana arkkitehtuuria

Turvallisuus, opastaminen ja automaatio eivät ole enää erillisiä teknisiä järjestelmiä, vaan kiinteä osa julki- ja toimitilojen arkkitehtonista kokonaisuutta. Sääntelyn kiristyminen, kasvavat

Terveellinen sisäilma syntyy suunnittelupöydällä

Julkisten rakennusten sisäilmaratkaisut ovat siirtymässä reaktiivisesta korjaamisesta ennakoivaan ja mitattavaan laatuun. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa korostuvat elinkaariajattelu, energiatehokkuuden ja ilmanvaihdon tasapaino sekä

Liikkuva+ yhdistää esteettömyyden designiin

Väestön ikääntyminen lisää tarvetta esteettömille, turvallisille ja toimiville kylpyhuoneratkaisuille. Laattapiste-Pukkilan Liikkuva+ on suunniteltu tukemaan käyttäjien itsenäistä liikkumista sekä sujuvaa arkea erilaisissa

Uusi kerros korjausrakentamiseen

Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjaamisen ideakilpailu käy tänä keväänä nelikerroksisen asuintalon kimppuun Tampereen Onkiniemessä. Vuonna 1972 valmistunut As Oy Näsinkorkee saa kilpailussa

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.