Nyt uutta oppimaan!

Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus on neljän rakennuksen muodostama yksi kokonaisuus

Uusi hyvinvoinnin rakentajien kohtaamispaikka sykkii elinvoimaisena avoimen oppimisen verkostona Itä-Helsingissä. Myllypuron kampuksessa opiskellaan sosiaali- ja terveysalaa sekä kiinteistö- ja rakennusalaa. Monialainen oppimisympäristö kokoaa noin 6 000 opiskelijaa ja 500 työntekijää samaan rakennukseen ja se on suurin Metropolian neljästä kampuksesta.

”Hankkeeseen lähdettiin tyhjältä pöydältä toiminnallisuus edellä”, kertoo kampushankkeen projektijohtaja Simo Hoikkala. ”Avointen oppimisympäristöjen lisäksi rakennus sisältää paljon eri käyttötarkoituksiin räätälöityjä erikoistiloja. Tavoitteena oli, että arkkitehtuuri ja kalusteet ovat monikäyttöisiä ja että tilaratkaisut joustavat myös tulevaisuudessa.”

Kaarevaa ja korkeaa arkkitehtuuria

Myllypuron rakennushanke alkoi vuonna 2015 ja sen pääsuunnittelusta vastasi Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit. Arkkitehtisuunnittelun takana on Lahdelma & Mahlamäki arkkitehtien ja Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n muodostama työyhteenliittymä.

”Hankesuunnitelma sisälsi periaatteellisella tasolla jäsentyneen tilaohjelman ja viitesuunnitelman, jossa päätoiminnot olivat tietyssä järjestyksessä. Arkkitehtonisen ratkaisun kehittäminen uusista lähtökohdista jatkui, ja lopulta kokonaisuus hahmottui neljään lasisilloilla toisiinsa kytkettyyn rakennukseen”, kertoo kohteen pääsuunnittelija Rainer Mahlamäki.

Kampuksen 56 000 bruttoneliömetriä sijoittuvat tiiviisti tontille Kehä 1:n kupeeseen, osittain metroradan päälle.

”Näkyi ensi tarkastelulla, että volyymi on todella iso”, Mahlamäki kertoo.

Kaarevat rakenteet ulko- ja sisätiloissa saatiin toimimaan ja asettumaan tavoitebudjettiin. ”Alussa tehtiin paljon töitä tilaajatahon kanssa, jotta kyettiin löytämään keskeiset toiminnalliset ja tekniset ratkaisut.” Kokonaisuus sai lempinimekseen ”Only 4U” (”Only for you”).

Kampuksen ulkoisen hahmon jäsentelyyn vaikutti rakennuskorkeus, joka on 48 metriä maanpinnan tasosta. Oppilaitos on toisin sanoen kuin 16 kerrosta korkea asuinrakennus.

”Päätimme tuoda julkisivuun pystyaiheen, jossa työtilat sijoitetaan pystysuuntaisten ikkunoiden ja lamellien taakse. Näin hukataan kerrosten luettavuus, mikä tekee mittakaavasta ja arkkitehtuurista kiinnostavamman, kaukomaisemassa suuren veistoksen”, Mahlamäki kertoo.

Julkisivun takana oleviin tiloihin sijoit ettiin lattiaan saakka ulottuvat ikkunat, jotka tuovat valon sisätiloihin ja muodostavat samalla rakennuksen ulkoisen arkkitehtuurin.

”Tämä on vanha keino arkkitehtuurissa, näin valon heijastukset tulevat hyvin esiin sisätiloissa”, sanoo Mahlamäki.

Monikäyttöisyys on ollut keskeinen tavoite kampuksen tilasuunnittelussa. Jokainen neljästä rakennuksesta voi periaatteessa toimia itsenäisesti oman sisäänkäynnin varassa.

”U:n ulkokehällä kiertää muuntojoustava huonerivi, keskellä on opetustiloja harkituin lasiseinin sekä ikkunattomia aputiloja”, kertoo Mahlamäki. ”Liikennöintitilat ja aulatilat on hyödynnetty oppimiseen. Ulkokehä huomioitiin talotekniikassa siten, että kevyitä väliseiniä voidaan tarvittaessa poistaa tai lisätä modulaarisesti.”

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa A-taloon valmistuivat kokoava aulatila ja ravintola sekä kiinteistö- ja rakennusalan opetustilat. Pääaulan pohjasta saakka ylimmälle kattotasolle avautuu näkyvyyttä, kun tasot ovat hieman eri kohdissa. Valo ja avaruus korostuvat kauniisti valkoisessa tilassa, jonka dynaamisuutta lisäävät vaakasuuntaiset kattolankut ja vertikaalit pinnakaiteet.

Toisessa vaiheessa valmistuneessa B-talossa sijaitsevat sosiaali- ja terveysalan opetustilat sekä liikuntatilat. Simo Hoikkala kertoo, että oppimisympäristö sisältää kaikki terveydenhuollon tasot ja toimii käytännössä kuin oikea sairaala. Esimerkiksi fysioterapian ja suuhygienistien tiloissa vastaanotetaan ihan oikeita asiakkaita.

”Nämä ovat haastavia erikoistiloja. Simulaatiosairaala on Euroopan suurin”, Hoikkala esittelee ylpeänä.

Kolmas yksikkö eli C-talo sisältää yleisopetustiloja ja opiskelijapalvelut. ”Toiminnallisena periaatteena on, että kaikki kampuksen tilat ovat yhteiskäytössä”, sanoo Hoikkala.

A-rakennuksessa sijaitsevat ravintola, rakennusalan laboratoriot, sosiaalialan erikoistilat sekä runsaasti yleisopetustiloja. Henkilökunnan työtilat ja kirjasto sijoittuvat pääosin D-taloon. Pysäköintitilat sijoittuvat kahteen kellarikerrokseen.

Neljän rakennusosan välillä on yhdyssillat. ”Perusperiaate on, että ei kuljeta alusta loppuun samassa rakennuksessa, lasikäytävät parantavat orientoituvuutta”, toteaa Mahlamäki.

Terästettyä valkoista

Sisäarkkitehtuurissa tietyt tilat ja aula-alueet sisältävät aika-ajoin kirpakampaa väriajattelua. Kohteen projektiarkkitehtina toiminut Katri Rönkä Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdeilta kertoo, että sisätiloissa on pysytty päävärien akselilla. Joka rakennuksessa oma värikoodi, joka lisää tunnistettavuutta.

”Tilan henki on valkoinen ja sitä on terästetty keskitetyin värialuein”, täsmentää Mahlamäki.

Sisätiloissa jatkuu lamelliajatus, avoimissa tiloissa on hiottua ja osittain maalattua betonilattiaa, opetustiloissa pääasiassa muovimattoa, auditorioissa ja henkilöstön työtiloissa tekstiilimattoa. ”Värisuunnitelma on orientoitavuuteen perustuvaa”, arkkitehdit kertovat.

Irtokalustuksen suunnittelusta vastasivat Koko3:n sisustusarkkitehdit Aino Brandt, Maria Riekkinen ja Tina Sandell. ”Tiivis yhteistyö ja vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi käyttäjien kanssa sujui hyvin ja väriajatus toteutui irtokalustuksessa. Väriajatuksen lisäksi myös muuntojoustavuus on ollut oleellinen suunnittelun lähtökohta ja toteutunut erinomaisesti”, Rönkä kertoo.

Valaistuksessa oli tavoitteena epäsuora valaistus. Kun aulatiloja käytetään opetukseen, se asettaa tietyt vaatimukset. Tiloissa on käytetty perusvalaistusta ja täydentävää valaistusta, esimerkiksi riippuvalaisimet tuovat lisätilan tuntua. Talotekniikka asettaa valaisintyypeille omat rajansa.

”Valaistuksessa ja energiaratkaisuissa näkyy arkkitehtuurin yleiset pyrkimykset; sopivan valon sisään saattaminen, mutta myös liiallisen lämpökuorman eliminointi. On esimerkiksi laskettu tarkkaan päivän kierto, julkisivun lamelliratkaisu suojaa liialliselta valolta – ylipäänsä harkittiin tarkkaan ikkunoiden pinta-alat”, Mahlamäki luettelee.

”Suuressa osassa opetustiloja on valaistuksen DALI-järjestelmä, jota pystyy muuntamaan. Esimerkiksi terapiahuoneissa ja aistihuoneissa on säädelty valaistus, mikä on hyvinkin muuntojoustavaa”, täydentää Rönkä.

Iso ja haasteellinen toteutus

Rakennusten kaarevat pinnat, mittatarkkuus ja mittaustyöt vaativat toteuttajilta paljon. Myllypuron kampus oli haastava ja iso työmaa vaativassa paikassa.

”Saimme aikataulua kirittyä siten, että kaikille kärkiurakoitsijoille oli omat aikataulut ja urakoitsijapalaverit”, kertoo vastaava työnjohtaja Juha Sutela YIT Suomi Oy:ltä.

Kiitosta Sutelalta saavat erityisesti maalausurakoitsija Lainisalo Rakennusmaalaus Oy, alakattourakoitsija Inlook Oy ja erikoisseinäverhoilusta vastannut Rakenne-Tikka Oy. YIT:llä oli myös oma mittaustyöhön erikoistunut tekijä.

Toisessa rakennusvaiheessa huoltoliikenne kulki kellarikerrokseen kautta. Kulkutie käyttäjille sujui mutkattomasti pitkän vaneritunnelin läpi.

Yksi taloista rakennettiin metron päälle ja kannen teko oli varsin haasteellista. Työt oli tehtävä kello 24–05 välillä, sitten kaiken piti olla siivottu ja junat lähtivät kulkemaan.

”Metron kanssa yhteistyö sujui hyvin. Kaikki tiesivät, että yöaikaan ponnistetaan”, Sutela sanoo.

Käyttäjät ovat Hoikkalan mukaan erittäin tyytyväisiä. ”Kaarevaa muotoa on pidetty hyvänä vaihtoehtona suoralle seinälle. Orientoituminen ja tilojen hahmottaminen onnistuvat värikoodeilla.”

”Toiminnallisista käytännöntarpeista lähdettiin liikkeelle. Olemme saaneet hienoa arkkitehtuuria kaupan päälle”, kiteyttää Hoikkala.

Teksti: Tanja Karpasto