Runko ja rakennustuotteet (kivi, laatat, tiili, pintasuojaus)
Kestävää rakentamista kivimateriaaleilla
KUVA: KIMMO BRANDT / HELSINGIN KAUPUNKI
Kun rakennusten halutaan kestävän käytössä pitkään, kivitalojen rakentaminen on usein hyvä ratkaisu. Toisaalta rakennuskivet ja kivilaatat toimivat hyvin myös sisustuksessa. Tiilistä, laatoista sekä muista kivimateriaaleista syntyy vankkoja ja tyylikkäitä kiinteistöjä, mutta myös komeita pihamuureja tai vaikkapa seinä- ja pihalaatoituksia.
ERILAISTEN KIVIMATERIAALIEN käyttäminen
rakentamisessa on nykyään varsin yleinen ja suosittu vaihtoehto.
Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n (AOA) arkkitehti Tapani
Lehtinen arvioi, että juuri nyt on meneillään eräänlainen tiilirakentamisen
buumi.
”Esimerkiksi Helsingissä kaupungin viranomaisetkin
ohjaavat kaavoituksen kautta suunnittelijoita tiilijulkisivuihin
uudisrakentamisessa. Tiilellä voidaankin saada aikaan elävää
pintaa”, hän korostaa.
”Tiili on luonnonmateriaali, jonka avulla seinään syntyy
juurevaa ilmettä ja haluttaessa myös vaikkapa rosoista pintaa.
Alun perin tiilet olivat käsinlyötyjä, ja vielä nykyäänkin
joidenkin tiilitalojen julkisivuja muurataan käsin.”
KUVA: TERO PAJUKALLIO / HELSINGIN KAUPUNKI
Käsinmuurattuja seiniä
Vuonna 2022 Helsingin Verkkosaareen valmistui kolmen
korttelin kokonaisuus, jonka suunnittelussa oli keskeistä
erisävyisten tiilien valitseminen julkisivuihin kaupunkija
merenrantaympäristössä. AOA:n Tapani Lehtinen toimi
tässä kohteessa kahden korttelin pääsuunnittelijana.
Rakennukset sijoittuvat Kalasataman metroaseman
pohjoispuolelle Verkkosaarenkadun, Capellanrannan
ja Capellan puistotien muodostaman kolmion keskelle.
Mukana on sekä 12-, 8- ja 6-kerroksisia tornitaloja että
matalia townhouse-tyyppisiä kaupunkipientaloja. Viimeksi
mainituissa jokaisen asuntosiivun julkisivu on muurattu erisävyisestä
tiilestä.
Julkisivut on toteutettu paikalla muuraamalla, ja rakennusten
pihoilla on matalia tiilimuureja ja maatiilipintoja. Julkisivuissa
on myös pieniä ulokkeita, parvekkeita ja katoksia.
”Osa parvekepilareista on elementtirakenteisia, mutta
ne on piilotettu”, Lehtinen mainitsee.
Juurevia julkisivuja
Verkkosaaren kortteleissa talojen tiilet ovat väreiltään pääosin
harmaita ja tumman ruskeita, mutta mukana on myös
vaaleampia sävyjä.
”Tiili on
luonnonläheinen
materiaali.
”Valitsimme paletista mahdollisimman juurevan tuntuiset
ja kauneimmin yhteen sointuvat tiilivärit. Tarvittiin tarkkaa
valintaa, jotta tiilijulkisivuihin saatiin juuri oikea ja ympäristön
kannalta harmoninen ilme”, Lehtinen kertoo.
Ruukintiilillä taloihin saatiin Lehtisen mukaan hyvää
ja rouheaa materiaalin
tuntua. Historiallinen Teurastamon
punatiilinen alue sijaitsee uudisrakennusten lähellä, ja
samaa tunnelmaa haluttiin myös tähän kortteliin.
Tiiltä sisustukseen
Vaikka Verkkosaaren kohteen sisätiloissa ei ole tiiliä sisustuselementteinä,
Lehtinen muistuttaa tiilen olevan lämminsävyinen
materiaali, joka sopii hyvin myös sisäkäyttöön.
”Esimerkiksi tanskalaisilla tiilillä saadaan seiniin selkeää
materiaalin tuntua. Takavuosina Suomessa käytettiin
monesti steriilejä tasaisia tiiliä, mutta sellainen tiilipinta ei
tunnu yhtä elävältä.”
”Viime aikoina AOA on suunnitellut parikin kohdetta,
joissa tiilellä on saatu lisää eloisuutta porrashuoneisiin ja
muualle sisätiloihin. Toisessa näistä kohteista on esimerkiksi
muurattua sisäseinää, jossa värikkäiksi lasitettuja tiiliä on
yhdistetty muihin tiilityyppeihin”, toteaa Lehtinen.
Hänen mukaansa tämä on yksi uudenlainen tiilirakentamisen
innovaatio, joka saattaa yleistyä muuallakin.
”Tulevaisuudessa varmaankin myös massiivitiilestä
rakentaminen tulee yleistymään. Massiivisella kiviseinällä on
hyviä ominaisuuksia rakennuksen sisälämpötilan hallinnan
kannalta”, Lehtinen korostaa.
”Lisäksi tiili on luonnonläheinen materiaali. Tiilirakentamisella
on varmasti valoisa tulevaisuus.”
Aventura-sarjan marmorikuvioisilla laatoilla saadaan luksusta arkeen niin
kodin tiloissa kuin julkitilarakentamisenkin kohteissa.
KUVA: LAATTAPISTE-PUKKILA
Laattoja kuiviin tiloihin
Laatat mielletään monesti keittiöiden ja kylpyhuoneiden rakennusmateriaaleiksi.
”Käytännössä laattoja onkin usein asennettu märkätiloihin, mutta
nykyään laattapintaa halutaan yhä enemmän myös esimerkiksi aulatiloihin
ja olohuoneisiin”, sanoo keraamisten laattojen tuoteryhmäpäällikkö Kirsi Lundahl Laattapiste-Pukkila Oy:stä.
”Toisaalta huonetiloista on monesti tullut aiempaa yhtenevämpiä. Keittiö
ja olohuone saattavat tänä päivänä olla ikään kuin samaa tilaa.”
Lundahlin mukaan muodissa ovat nyt varsinkin laatat, joiden suunnitteluun
on saatu inspiraatiota luonnosta – kuten luonnonkivistä.
”Kivikuosit ovat aina olleet lähellä suomalaisten sydäntä, ja nyt myös
marmorikuosit ovat tulleet muotiin. Tällaisilla laatoilla saadaan elävyyttä ja
yksilöllistä ilmettä kuiviinkin tiloihin.”
”Suomessa ei ole kovin pitkään ollut vielä tapana käyttää laattoja kuivissa
huonetiloissa, mutta viime vuosina sellaiset ratkaisut ovat yleistyneet.
Rakentajat ovat ehkä nähneet internetissä uudenlaisia sisustusideoita,
joita sitten haluavat käyttää omissa taloissaan”, Lundahl arvioi.
Costa-sarjan laatoissa on luonnollisen näköinen kivikuosi. Laatoilla saadaan tuotua sisustukseen
elementtejä ulkoa sekä luotua yhteys ympäröivään luontoon.
KUVA: LAATTAPISTE-PUKKILA
Suuria laattakokoja
Uutta on myös trendi, jossa halutaan käyttää yhä suurempia laattakokoja.
”Laattoja ja tiloja on hyvin monenlaisia. Valinta riippuu paljolti siitä, millainen
tila halutaan toteuttaa.”
”Esimerkiksi isot suurlaatat voivat olla kooltaan 1,2 m x 2,78 m. Sellaisilla
saa aikaan isoja saumattomia pintoja”, Lundahl perustelee.
”Kysyntää on kuitenkin myös pienillä värikkäillä suorakaidelaatoilla,
joita voidaan latoa eri tavoin. Vaikkapa kalanruototyyppinen ladonta on
yksi mahdollisuus.”
”Laattojen
toimivuutta tilassa
voidaan havainnollistaa
3D-mallinnuksilla.
Usein sisustukseen haetaan neutraalia laattapintaa, joka kestää
aikaa.
”Joissakin tiloissa voidaan kyllä edetä laattavalinnoissa rohkeamminkin.
Aina ei edes tiedetä, mitä kaikkea olisi saatavilla juuri jotakin tiettyä
tilaa varten”, epäilee Lundahl.
Laattojen toimivuutta tilassa voidaan havainnollistaa 3D-mallinnuksilla,
joskus jopa ArchiCAD-kuvilla.
Lujia pihalaattoja
Myös ulkotiloihin ja pihalaattojen valintaan kiinnitetään nykyisin yhä enemmän
huomiota.
”Usein pihalaatoilla saadaan ulkotilaan aivan uudenlaista ilmettä. Kenties
sisätilan värisävyjä halutaan jatkaa myös terassille ja piha-alueelle”,
Lundahl pohtii.
Ulkokäytössä on tärkeää, että laatan pinta ei märkänäkään ole liukas.
Markkinoille on tullut myös uudenlaisia ei-liukkaita laattoja, joiden pintarakenne
tuntuu samettiselta.
”Jos laatta on riittävän paksu – siis ainakin 2 cm:n paksuinen – se
kestää jopa autoliikennettä.”
”Muualla Euroopassa on yleistä, että käytetään asennuspaloille asetettavia
laattoja, jolloin ne on mahdollista kerätä pois helposti ja nopeasti.
Silloin toisaalta voidaan myös korottaa osa laatoista eri tasoihin”, Lundahl
selittää.
Asennuspalat sijoitetaan vähintään laatan kaikkien kulmien alle.
Asennukseen tarvitaan kova alusta.
”Tämäntyyppiset laatta-asennukset eivät Suomessa ole vielä kovin
tavallisia, mutta joitakin on jo toteutettu.”
Yhä useammin laatoilta toivotaan myös antibakteerisuutta.
”Samaten laattojen ekologisuus on tullut entistä tärkeämmäksi. Myös
uudet säädökset korostavat ympäristöystävällisyyttä. Esimerkiksi uudisrakentamisessa
rakennusten hiilijalanjäljen laskenta on tulossa pakolliseksi”,
Lundahl toteaa.
Kauppakeskus Willan kivetys Hyvinkäällä.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY
Oikeanlaista suojausta
Laatat, kivet ja tiilet ovat kaikki kiviainesmateriaaleja.
”Niinpä ne ovat pitkäikäisiä ja monipuolisia tuotteita”, muistuttaa yrittäjä
Merja Enroth Uudenmaan Pintasuojaus Ky:stä.
”Kivipintojen suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja valita
suoja-aine suojauksen tarkoituksen mukaan.”
Oikein valituilla suoja-aineilla voidaan rakenteet säilyttää ulkonäöltään
muuttumattomina. Toisaalta voidaan korostaa rakenteiden ulkonäköä ja
ominaisuuksia – tai jopa muuttaa niitä haluttuun suuntaan.
Suoja-aineiden avulla rakenteiden visuaalista ilmettä ja teknistä toimivuutta
voidaan myös ylläpitää helpommin ja edullisemmin.
”Kun on kyse esimerkiksi sisätilalaatoista, joita on kylpyhuoneissa tai
uimahalleissa, tyypillisesti vesi rasittaa laattojen pintoja ja saumoja paljon.
Oikean suoja-aineen avulla voidaan helpottaa laattapintojen puhdistusta.
Kun myös estetään vettä pääsemästä saumoihin, laattojen elinkaari pitenee.”
”Kivipinnat ovat kestäviä, mutta kun valitaan sopiva suoja-aine, pinta
pysyy kauniina selvästi kauemmin.”
Ulkotiloissa taas kivipintoja rasittavat ihmisistä aiheutuvat liat, esimerkiksi
graffitit ja saasteet.
Suojatut tiilipinnat vedenimeytymistä vastaan.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY
”Näissä tapauksissa pintojen suojaamiseen kannattaa valita
oleofobinen
eli rasvaa hylkivä suoja-aine. Kun liat tai kemikaalit eivät
pääse imeytymään suojan läpi, ne saadaan helpommin puhdistettua pinnoilta”,
Enroth korostaa.
”Suoja-aineita valittaessa on
pohdittava, millaiselta lialta
kivimateriaalipintaa halutaan suojata.
Monesti suoja-aineen pintajännitys on ratkaiseva tekijä torjuttaessa
likaa kivipinnoilta.
Pitkää ikää pinnoille
Vaikka tiili on Enrothin mukaan sinänsä kestävä materiaali, sen heikkona
lenkkinä ovat tyypillisesti saumat. Varsinkin ne voivat tarvita suojaamista.
”Jos rakennus on veden lähistöllä, pinnoille riittää pelkästään vettä
hylkivä suoja-aine. Se pitää rakennuksen julkisivun kuivana, ja kuivilla
pinnoilla esimerkiksi punajäkälä tai muu orgaaninen lika ei pysty kasvamaan.”
Kun julkisivupinta hylkii vettä, myöskään merivedessä oleva suola ei
aiheuta pinnalle erityistä ongelmaa.
LUMO monitoimitalo ennen puhdistusta.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY
LUMO monitoimitalo puhdistuksen jälkeen.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY
”Vastaavasti sisätilojen laattojen tapauksessa lika ei pääse laattojen
saumoihin eikä aiheuta kasvustoja, kun on käytetty oikeaa suoja-ainetta”,
Enroth vakuuttaa.
Suoja-aineita valittaessa on pohdittava, millaiselta lialta kivimateriaalipintaa
halutaan suojata.
”Markkinoilla on monipuolisia suoja-aineita esimerkiksi kaupunkien
keskustojen julkisivujen ja kävelykatujen kivipintojen suojaksi. Tällaiset
aineet soveltuvat sekä vaaka- että pystypinnoille eivätkä muuta pinnan
ulkonäköä.”
”Varsinkin julkisivuissa kannattaa käyttää pitkäikäisiä suoja-aineita.
Tällainen suoja on varsin pitkäikäinen – noin 5–10 vuotta kohteesta riippuen
– eikä kulu tai lähde pesemällä. Noin kymmenen vuoden jälkeen
suojaus on ehkä uusittava”, Enroth arvioi.
”Kivipintojen nykyiset suoja-aineet ovat ympäristöystävällisiä. Ne myös
vähentävät puhdistuskemikaalien tarvetta pintojen puhdistuksessa.”
Teksti: Ari Mononen
