Runko ja rakennustuotteet (kivi, laatat, tiili, pintasuojaus)

Kestävää rakentamista kivimateriaaleilla

KUVA: KIMMO BRANDT / HELSINGIN KAUPUNKI

Kun rakennusten halutaan kestävän käytössä pitkään, kivitalojen rakentaminen on usein hyvä ratkaisu. Toisaalta rakennuskivet ja kivilaatat toimivat hyvin myös sisustuksessa. Tiilistä, laatoista sekä muista kivimateriaaleista syntyy vankkoja ja tyylikkäitä kiinteistöjä, mutta myös komeita pihamuureja tai vaikkapa seinä- ja pihalaatoituksia.

ERILAISTEN KIVIMATERIAALIEN käyttäminen rakentamisessa on nykyään varsin yleinen ja suosittu vaihtoehto.

Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n (AOA) arkkitehti Tapani Lehtinen arvioi, että juuri nyt on meneillään eräänlainen tiilirakentamisen buumi.

”Esimerkiksi Helsingissä kaupungin viranomaisetkin ohjaavat kaavoituksen kautta suunnittelijoita tiilijulkisivuihin uudisrakentamisessa. Tiilellä voidaankin saada aikaan elävää pintaa”, hän korostaa.

”Tiili on luonnonmateriaali, jonka avulla seinään syntyy juurevaa ilmettä ja haluttaessa myös vaikkapa rosoista pintaa. Alun perin tiilet olivat käsinlyötyjä, ja vielä nykyäänkin joidenkin tiilitalojen julkisivuja muurataan käsin.”

KUVA: TERO PAJUKALLIO / HELSINGIN KAUPUNKI

Käsinmuurattuja seiniä

Vuonna 2022 Helsingin Verkkosaareen valmistui kolmen korttelin kokonaisuus, jonka suunnittelussa oli keskeistä erisävyisten tiilien valitseminen julkisivuihin kaupunkija merenrantaympäristössä. AOA:n Tapani Lehtinen toimi tässä kohteessa kahden korttelin pääsuunnittelijana.

Rakennukset sijoittuvat Kalasataman metroaseman pohjoispuolelle Verkkosaarenkadun, Capellanrannan ja Capellan puistotien muodostaman kolmion keskelle. Mukana on sekä 12-, 8- ja 6-kerroksisia tornitaloja että matalia townhouse-tyyppisiä kaupunkipientaloja. Viimeksi mainituissa jokaisen asuntosiivun julkisivu on muurattu erisävyisestä tiilestä.

Julkisivut on toteutettu paikalla muuraamalla, ja rakennusten pihoilla on matalia tiilimuureja ja maatiilipintoja. Julkisivuissa on myös pieniä ulokkeita, parvekkeita ja katoksia.

”Osa parvekepilareista on elementtirakenteisia, mutta ne on piilotettu”, Lehtinen mainitsee.

Juurevia julkisivuja

Verkkosaaren kortteleissa talojen tiilet ovat väreiltään pääosin harmaita ja tumman ruskeita, mutta mukana on myös vaaleampia sävyjä.

”Tiili on luonnonläheinen materiaali.

”Valitsimme paletista mahdollisimman juurevan tuntuiset ja kauneimmin yhteen sointuvat tiilivärit. Tarvittiin tarkkaa valintaa, jotta tiilijulkisivuihin saatiin juuri oikea ja ympäristön kannalta harmoninen ilme”, Lehtinen kertoo.

Ruukintiilillä taloihin saatiin Lehtisen mukaan hyvää ja rouheaa materiaalin tuntua. Historiallinen Teurastamon punatiilinen alue sijaitsee uudisrakennusten lähellä, ja samaa tunnelmaa haluttiin myös tähän kortteliin.

Tiiltä sisustukseen

Vaikka Verkkosaaren kohteen sisätiloissa ei ole tiiliä sisustuselementteinä, Lehtinen muistuttaa tiilen olevan lämminsävyinen materiaali, joka sopii hyvin myös sisäkäyttöön.

”Esimerkiksi tanskalaisilla tiilillä saadaan seiniin selkeää materiaalin tuntua. Takavuosina Suomessa käytettiin monesti steriilejä tasaisia tiiliä, mutta sellainen tiilipinta ei tunnu yhtä elävältä.”

”Viime aikoina AOA on suunnitellut parikin kohdetta, joissa tiilellä on saatu lisää eloisuutta porrashuoneisiin ja muualle sisätiloihin. Toisessa näistä kohteista on esimerkiksi muurattua sisäseinää, jossa värikkäiksi lasitettuja tiiliä on yhdistetty muihin tiilityyppeihin”, toteaa Lehtinen.

Hänen mukaansa tämä on yksi uudenlainen tiilirakentamisen innovaatio, joka saattaa yleistyä muuallakin.

”Tulevaisuudessa varmaankin myös massiivitiilestä rakentaminen tulee yleistymään. Massiivisella kiviseinällä on hyviä ominaisuuksia rakennuksen sisälämpötilan hallinnan kannalta”, Lehtinen korostaa.

”Lisäksi tiili on luonnonläheinen materiaali. Tiilirakentamisella on varmasti valoisa tulevaisuus.”

Aventura-sarjan marmorikuvioisilla laatoilla saadaan luksusta arkeen niin kodin tiloissa kuin julkitilarakentamisenkin kohteissa.
KUVA: LAATTAPISTE-PUKKILA

Laattoja kuiviin tiloihin

Laatat mielletään monesti keittiöiden ja kylpyhuoneiden rakennusmateriaaleiksi.

”Käytännössä laattoja onkin usein asennettu märkätiloihin, mutta nykyään laattapintaa halutaan yhä enemmän myös esimerkiksi aulatiloihin ja olohuoneisiin”, sanoo keraamisten laattojen tuoteryhmäpäällikkö Kirsi Lundahl Laattapiste-Pukkila Oy:stä.

”Toisaalta huonetiloista on monesti tullut aiempaa yhtenevämpiä. Keittiö ja olohuone saattavat tänä päivänä olla ikään kuin samaa tilaa.”

Lundahlin mukaan muodissa ovat nyt varsinkin laatat, joiden suunnitteluun on saatu inspiraatiota luonnosta – kuten luonnonkivistä.

”Kivikuosit ovat aina olleet lähellä suomalaisten sydäntä, ja nyt myös marmorikuosit ovat tulleet muotiin. Tällaisilla laatoilla saadaan elävyyttä ja yksilöllistä ilmettä kuiviinkin tiloihin.”

”Suomessa ei ole kovin pitkään ollut vielä tapana käyttää laattoja kuivissa huonetiloissa, mutta viime vuosina sellaiset ratkaisut ovat yleistyneet. Rakentajat ovat ehkä nähneet internetissä uudenlaisia sisustusideoita, joita sitten haluavat käyttää omissa taloissaan”, Lundahl arvioi.

Costa-sarjan laatoissa on luonnollisen näköinen kivikuosi. Laatoilla saadaan tuotua sisustukseen elementtejä ulkoa sekä luotua yhteys ympäröivään luontoon.
KUVA: LAATTAPISTE-PUKKILA

Suuria laattakokoja

Uutta on myös trendi, jossa halutaan käyttää yhä suurempia laattakokoja.

”Laattoja ja tiloja on hyvin monenlaisia. Valinta riippuu paljolti siitä, millainen tila halutaan toteuttaa.”

”Esimerkiksi isot suurlaatat voivat olla kooltaan 1,2 m x 2,78 m. Sellaisilla saa aikaan isoja saumattomia pintoja”, Lundahl perustelee.

”Kysyntää on kuitenkin myös pienillä värikkäillä suorakaidelaatoilla, joita voidaan latoa eri tavoin. Vaikkapa kalanruototyyppinen ladonta on yksi mahdollisuus.”

”Laattojen toimivuutta tilassa voidaan havainnollistaa 3D-mallinnuksilla.

Usein sisustukseen haetaan neutraalia laattapintaa, joka kestää aikaa.

”Joissakin tiloissa voidaan kyllä edetä laattavalinnoissa rohkeamminkin. Aina ei edes tiedetä, mitä kaikkea olisi saatavilla juuri jotakin tiettyä tilaa varten”, epäilee Lundahl.

Laattojen toimivuutta tilassa voidaan havainnollistaa 3D-mallinnuksilla, joskus jopa ArchiCAD-kuvilla.

Lujia pihalaattoja

Myös ulkotiloihin ja pihalaattojen valintaan kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomiota.

”Usein pihalaatoilla saadaan ulkotilaan aivan uudenlaista ilmettä. Kenties sisätilan värisävyjä halutaan jatkaa myös terassille ja piha-alueelle”, Lundahl pohtii.

Ulkokäytössä on tärkeää, että laatan pinta ei märkänäkään ole liukas. Markkinoille on tullut myös uudenlaisia ei-liukkaita laattoja, joiden pintarakenne tuntuu samettiselta.

”Jos laatta on riittävän paksu – siis ainakin 2 cm:n paksuinen – se kestää jopa autoliikennettä.”

”Muualla Euroopassa on yleistä, että käytetään asennuspaloille asetettavia laattoja, jolloin ne on mahdollista kerätä pois helposti ja nopeasti. Silloin toisaalta voidaan myös korottaa osa laatoista eri tasoihin”, Lundahl selittää.

Asennuspalat sijoitetaan vähintään laatan kaikkien kulmien alle. Asennukseen tarvitaan kova alusta.

”Tämäntyyppiset laatta-asennukset eivät Suomessa ole vielä kovin tavallisia, mutta joitakin on jo toteutettu.”

Yhä useammin laatoilta toivotaan myös antibakteerisuutta.

”Samaten laattojen ekologisuus on tullut entistä tärkeämmäksi. Myös uudet säädökset korostavat ympäristöystävällisyyttä. Esimerkiksi uudisrakentamisessa rakennusten hiilijalanjäljen laskenta on tulossa pakolliseksi”, Lundahl toteaa.

Kauppakeskus Willan kivetys Hyvinkäällä.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY

Oikeanlaista suojausta

Laatat, kivet ja tiilet ovat kaikki kiviainesmateriaaleja.

”Niinpä ne ovat pitkäikäisiä ja monipuolisia tuotteita”, muistuttaa yrittäjä Merja Enroth Uudenmaan Pintasuojaus Ky:stä.

”Kivipintojen suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja valita suoja-aine suojauksen tarkoituksen mukaan.”

Oikein valituilla suoja-aineilla voidaan rakenteet säilyttää ulkonäöltään muuttumattomina. Toisaalta voidaan korostaa rakenteiden ulkonäköä ja ominaisuuksia – tai jopa muuttaa niitä haluttuun suuntaan.

Suoja-aineiden avulla rakenteiden visuaalista ilmettä ja teknistä toimivuutta voidaan myös ylläpitää helpommin ja edullisemmin.

”Kun on kyse esimerkiksi sisätilalaatoista, joita on kylpyhuoneissa tai uimahalleissa, tyypillisesti vesi rasittaa laattojen pintoja ja saumoja paljon. Oikean suoja-aineen avulla voidaan helpottaa laattapintojen puhdistusta. Kun myös estetään vettä pääsemästä saumoihin, laattojen elinkaari pitenee.”

”Kivipinnat ovat kestäviä, mutta kun valitaan sopiva suoja-aine, pinta pysyy kauniina selvästi kauemmin.”

Ulkotiloissa taas kivipintoja rasittavat ihmisistä aiheutuvat liat, esimerkiksi graffitit ja saasteet.

Suojatut tiilipinnat vedenimeytymistä vastaan.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY

”Näissä tapauksissa pintojen suojaamiseen kannattaa valita oleofobinen eli rasvaa hylkivä suoja-aine. Kun liat tai kemikaalit eivät pääse imeytymään suojan läpi, ne saadaan helpommin puhdistettua pinnoilta”, Enroth korostaa.

”Suoja-aineita valittaessa on pohdittava, millaiselta lialta kivimateriaalipintaa halutaan suojata.

Monesti suoja-aineen pintajännitys on ratkaiseva tekijä torjuttaessa likaa kivipinnoilta.

Pitkää ikää pinnoille

Vaikka tiili on Enrothin mukaan sinänsä kestävä materiaali, sen heikkona lenkkinä ovat tyypillisesti saumat. Varsinkin ne voivat tarvita suojaamista.

”Jos rakennus on veden lähistöllä, pinnoille riittää pelkästään vettä hylkivä suoja-aine. Se pitää rakennuksen julkisivun kuivana, ja kuivilla pinnoilla esimerkiksi punajäkälä tai muu orgaaninen lika ei pysty kasvamaan.”

Kun julkisivupinta hylkii vettä, myöskään merivedessä oleva suola ei aiheuta pinnalle erityistä ongelmaa.

LUMO monitoimitalo ennen puhdistusta.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY

LUMO monitoimitalo puhdistuksen jälkeen.
KUVA: UUDENMAAN PINTASUOJAUS KY

”Vastaavasti sisätilojen laattojen tapauksessa lika ei pääse laattojen saumoihin eikä aiheuta kasvustoja, kun on käytetty oikeaa suoja-ainetta”, Enroth vakuuttaa.

Suoja-aineita valittaessa on pohdittava, millaiselta lialta kivimateriaalipintaa halutaan suojata.

”Markkinoilla on monipuolisia suoja-aineita esimerkiksi kaupunkien keskustojen julkisivujen ja kävelykatujen kivipintojen suojaksi. Tällaiset aineet soveltuvat sekä vaaka- että pystypinnoille eivätkä muuta pinnan ulkonäköä.”

”Varsinkin julkisivuissa kannattaa käyttää pitkäikäisiä suoja-aineita. Tällainen suoja on varsin pitkäikäinen – noin 5–10 vuotta kohteesta riippuen – eikä kulu tai lähde pesemällä. Noin kymmenen vuoden jälkeen suojaus on ehkä uusittava”, Enroth arvioi.

”Kivipintojen nykyiset suoja-aineet ovat ympäristöystävällisiä. Ne myös vähentävät puhdistuskemikaalien tarvetta pintojen puhdistuksessa.”

Teksti: Ari Mononen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?