Talotekniikka (turvatekniikka, kulunvalvonta)
KIRA kiritti kiinteistöalaa
Digitalisaatio myllertää kiinteistöjen turvallisuusratkaisuja – mutta missä vaiheessa kiinteistö- ja rakentamisalan digimurros on tällä hetkellä? Reilut kaksi vuotta kestänyt ympäristöministeriön KIRA-digi -hanke (2016–2019) antoi jotain osviittaa tästä.
Owal Groupin toteuttaman riippumattoman arvioinnin mukaan KIRA-digi lisäsi uusia kokeiluja ja kehitti kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyötä, mutta pysyvämpi muutos vaatii työn jatkamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hallituksen kärkihanke KIRA-digin kokonaisrahoitus oli 8 miljoonaa euroa.
Loppuarvioinnin mukaan KIRA-digi vahvisti kiinteistö- ja rakentamisalan verkostoa sekä lisäsi sen kiinnostusta digitalisaatioon jo kärkihankkeen aikana. Yhteiseen digitalisaatiotyöhön on myös onnistuttu sitouttamaan laaja joukko erilaisia toimijoita ja ryhmiä.
Löytyykö motivaatiota muutokseen?
Arvioinnissa todetaan silti, että pysyvään muutokseen tarvitaan luovaa yhteistyötä ja toimijoilta suurempaa motivaatiota toimintansa muuttamiseen – erityisesti yritysten sitoutuminen ja investointihalu digitalisaatioon edellyttää nopeiden liiketoimintahyötyjen tunnistamista.
Loppuarvioinnin mukaan KIRA-digin rahoittamat hankkeet ovat tuoneet kokeilukulttuuria hitaasti muuttuvalle kiinteistö- ja rakentamisalalle sekä mahdollistaneet uusien ratkaisujen kehitystä ja testausta. Kokeilujen toteutus on ollut tärkeää uudenlaisten toimintatapojen omaksumisessa, raportissa arvioidaan.
Tietomalleista enemmän irti
Yksi esimerkiksi kiinteistöalan turvallisuushaasteiden ratkomisesta uusin digikonstein oli kokeilu, jossa talojen paloturvallisuutta pyrittiin lisäämään digitaalisin tietomallein. Mukana kokeilussa olivat Saimaan ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Lappeenrannan kaupunki.
Koska rakennusten tietomalleihin on koottu rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaiset tiedot digitaaliseen muotoon, yksittäisen käyttäjän on helppo tarkastella mallista esimerkiksi rakennuksen tietyn osan ominaisuuksia sekä sitä, millainen rakennus kokonaisuudessaan on. Tietomallien avulla pelastuslaitos voisi saada nopeasti tiedon siitä, missä kohtaa rakennusta palo sijaitsee ja millainen sammutettava rakennus ylipäätään on.
Tavoitteena kokeilussa oli tehdä rakennuksista entistä turvallisempia tietomallien avulla ja selvittää käytännössä millaista sisältöä tietomalleissa täytyisi olla, jotta pelastusviranomaiset pystyisivät mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään niitä palo- ja onnettomuusturvallisuuden varmistamisessa.
Data virtaamaan läpi kiinteistön elinkaaren
Tietomallit voivat hyvinkin ovat luonteva tapa rakentaa digitalisaatiota, koska ne luovat hyvät pohjat tulevalle kehitykselle: kun arkkitehti suunnittelee rakennuksen käyttäen avoimen standardin tietomallia, siihen on muiden toimijoiden helppo lisätä eri elementtejä myöhemmin.
Arviointiraportissa todetaan, että kunnilla on merkittävä, koko kiinteistö- ja rakentamisalan läpäisevä rooli maankäytön suunnittelusta kiinteistöjen ylläpitoon, ja niillä on siten mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen aktiivisella omistaja- ja tilaajapolitiikalla. Onnistunut omistaja- ja tilaajapolitiikka edellyttää kuitenkin myös koulutusta ja osaamisen lisäämistä. Julkishallinnon ja erityisesti kuntien hankinnoilla voidaan ohjata kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation kehittymistä, raportti linjaa.
Teksti: Sami J. Anteroinen
