Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Modernin arkkitehtuurin julkisivukorjaaminen

Papinsaaren siunauskappeli Kuhmoisissa edustaa 1960-luvun modernia rakennustaidetta, betonibrutalismia.

Modernin arkkitehtuurin julkisivukorjaamisessa korostuu kohteen ominaispiirteiden ja luonteen sekä käytettyjen materiaalien ja tekniikoiden ymmärtäminen. Vaikka toisaalta elementtirakentaminen on ollut suoraviivaista, on niukoilla ja hienovaraisilla detaljeilla suuri merkitys lopputulokseen. Julkisivujen korjaaminen sen ulkonäkö säilyttäen vaatii osaamista sekä suunnittelijoilta että tekijöiltä.

Julkisivuyhdistys pyrkii edistämään hyvää julkisivurakentamista sekä suunnittelijoiden, tekijöiden ja muiden alalla toimivien osaamista erilaisten oppaiden ja koulutusten avulla. Lisäksi yhdistys on teettänyt vuosien varrella arvokasta tietoa alalle lukuisien tutkimusten avulla.

Julkisivujen korjaamiseen on useita eri menetelmiä, joita on käsitelty kattavasti alan oppaiden lisäksi Julkisivuyhdistyksen tuottamassa JUKO-ohjeistokansiossa. Ohjeiston laatimisesta on jo aikaa, mutta sen sisältämät tiedot ovat edelleen hyvin relevantteja. Joiltakin osin ohjeistukseen on kuitenkin tullut lisätiedon tarvetta, minkä takia ohjeistoa ollaankin päivittämässä vuoden 2022 aikana. Ohjeistossa on myös kuvattu selkeästi eri julkisivukorjaamisen vaiheita ja kiinteistön ylläpitoa sekä eri korjausmenetelmiin vaikuttavia laatutekijöitä.

Kuntotutkimusten merkitys on erittäin suuressa arvossa korjauksia määriteltäessä. Rakenteiden eri korjausvaihtoehdot valitaan kuntotutkimuksesta saadun tiedon perusteella rakenteen todellisen kunnon mukaan. Julkisivuyhdistys on ollut mukana kuntotutkimusoppaiden laatimisessa, niin betonirakenteiden kuin muurattujen ja rapattujen rakenteidenkin osalta. Kuntotutkimusten tilaukseen on myös laadittu tilaajan ohjeet.

kuva
Papinsaaren siunauskappeli Kuhmoisissa sai uudet lautamuottipintaiset kuorielementit vuonna 2021

Papinsaaren siunauskappeliin haastava julkisivukorjaus

Eräässä modernin arkkitehtuurin edustamassa kohteessa, vuonna 1966 valmistuneessa Papinsaaren siunauskappelissa tehtiin haastava julkisivukorjaus. Kuntotutkimuksen perusteella julkisivurakenteet vaativat raskaita korjauksia. Rakennuksen pitkälle vaurioituneet ulkokuorielementit uusittiin. Lisäksi kohteen mataliin osiin liittyviä paikallavalettuja laajalti korroosiovaurioituneita palkkeja mantteloitiin. Vähemmän vaurioituneille rakenneosille tehtiin laastipaikkauskorjauksia. Kaikissa korjaustavoissa tavoitteena oli säilyttää kohteen betonirakenteiden arvokas, aikakaudelle tyypillinen alkuperäinen lautamuottipintakuvio. Papinsaaressa lautamuottikuvioon on lisäksi tuotu vaihtelua eri levyisten lautojen rytmityksellä. Papinsaaren siunauskappelia on kuvastettu aikakautensa modernina rakennustaiteena: betonibrutalismina.

Lautamuottikuvion jäljitteleminen korjaustöissä on haastavaa. Käytettävä betonimassa tulee valita siten, että uusi rakenne tai paikka erottuu sekä struktuuriltaan ja sävyltään mahdollisimman vähän alkuperäisestä rakenteesta tai pinnasta. Mantteloinneissa ja uusissa kuorielementeissä oikea sävy ja pintastruktuuri haettiin kokeilemalla erilaisia muottipinnan käsittelyjä ja jälkihoitomenetelmiä. Laastipaikkauksissa tekijän ammattitaito on tärkeässä osassa, sillä työ on vaativaa käsityötä. Mallitöitä tehtiin useita, jotta löydettiin parhaimmat ratkaisut vanhaa pinta vastaavan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Julkisivuyhdistys tuo yhteen koko alan eri toimijat, jotta erilaisille ratkaisuille löydettäisiin parhaat mahdolliset tavat toteuttaa. Parhaimmat ratkaisut löytyvät usein kaikkien osapuolien yhteystyön tuloksena. Korjausrakentamisessa eri osapuolien yhteistyö korostuu, jotta esille tulevat muutokset ja yllätykset saadaan ratkottua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja jouhevasti ilman suuria viivytyksiä tai merkittäviä lisäkustannuksia. Yhteystyö sujuikin Papinsaaressa hyvin ja korjaus oli onnistunut.

Lisätietoa Julkisivuyhdistyksen tutkimuksista, JUKO-ohjeistokansiosta ym. www.julkisivuyhdistys.fi www.julkisivuyhdistys.fi

Teksti ja kuvat: Stina Hyyrynen

Kirjoittaja on Julkisivuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä projektipäällikkö Tampereen korjaussuunnitteluyksikössä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Sisäilmasto on monen tekijän summa

Paranna sisäilmaa ja rakennuksen energiatehokkuutta sopivalla ilmanvaihdolla ja lasituksella Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat liian korkeat ja liian alhaiset lämpötilat sekä tunkkaisuus. Oikein

Valaistus turvallisuuden tukena

Turvavalaistus toteutetaan kohteen ja käyttötarpeen mukaisesti. Etähallinta ja -testaus helpottavat turvavalaistuksen kunnossapitoa. Adaptiiviset järjestelmät yleistynevät lähivuosina. TURVAVALAISTUS ON kiinteistön turvallisuusjärjestelmien oleellinen

Kehitys lähti keittiöveitsestä

Näin syntyi korjauseriste PAROC Trio Asiakkaan tarpeesta ja alkuperäisestä ideasta jalostui korjauseriste PAROC® Trio, Senior Development Engineer Bror Engström Owens Corning

Vähähiilisyys kerrostalorakentamisessa

Teksti: Jukka Lahdensivu Rakentamisen vähähiilisyys on ollut tapetilla nyt muutaman vuoden. Suomen valtiolla sekä kaupungeilla on varsin kunnianhimoisia tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.