Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Modernin arkkitehtuurin julkisivukorjaaminen

Papinsaaren siunauskappeli Kuhmoisissa edustaa 1960-luvun modernia rakennustaidetta, betonibrutalismia.

Modernin arkkitehtuurin julkisivukorjaamisessa korostuu kohteen ominaispiirteiden ja luonteen sekä käytettyjen materiaalien ja tekniikoiden ymmärtäminen. Vaikka toisaalta elementtirakentaminen on ollut suoraviivaista, on niukoilla ja hienovaraisilla detaljeilla suuri merkitys lopputulokseen. Julkisivujen korjaaminen sen ulkonäkö säilyttäen vaatii osaamista sekä suunnittelijoilta että tekijöiltä.

Julkisivuyhdistys pyrkii edistämään hyvää julkisivurakentamista sekä suunnittelijoiden, tekijöiden ja muiden alalla toimivien osaamista erilaisten oppaiden ja koulutusten avulla. Lisäksi yhdistys on teettänyt vuosien varrella arvokasta tietoa alalle lukuisien tutkimusten avulla.

Julkisivujen korjaamiseen on useita eri menetelmiä, joita on käsitelty kattavasti alan oppaiden lisäksi Julkisivuyhdistyksen tuottamassa JUKO-ohjeistokansiossa. Ohjeiston laatimisesta on jo aikaa, mutta sen sisältämät tiedot ovat edelleen hyvin relevantteja. Joiltakin osin ohjeistukseen on kuitenkin tullut lisätiedon tarvetta, minkä takia ohjeistoa ollaankin päivittämässä vuoden 2022 aikana. Ohjeistossa on myös kuvattu selkeästi eri julkisivukorjaamisen vaiheita ja kiinteistön ylläpitoa sekä eri korjausmenetelmiin vaikuttavia laatutekijöitä.

Kuntotutkimusten merkitys on erittäin suuressa arvossa korjauksia määriteltäessä. Rakenteiden eri korjausvaihtoehdot valitaan kuntotutkimuksesta saadun tiedon perusteella rakenteen todellisen kunnon mukaan. Julkisivuyhdistys on ollut mukana kuntotutkimusoppaiden laatimisessa, niin betonirakenteiden kuin muurattujen ja rapattujen rakenteidenkin osalta. Kuntotutkimusten tilaukseen on myös laadittu tilaajan ohjeet.

kuva
Papinsaaren siunauskappeli Kuhmoisissa sai uudet lautamuottipintaiset kuorielementit vuonna 2021

Papinsaaren siunauskappeliin haastava julkisivukorjaus

Eräässä modernin arkkitehtuurin edustamassa kohteessa, vuonna 1966 valmistuneessa Papinsaaren siunauskappelissa tehtiin haastava julkisivukorjaus. Kuntotutkimuksen perusteella julkisivurakenteet vaativat raskaita korjauksia. Rakennuksen pitkälle vaurioituneet ulkokuorielementit uusittiin. Lisäksi kohteen mataliin osiin liittyviä paikallavalettuja laajalti korroosiovaurioituneita palkkeja mantteloitiin. Vähemmän vaurioituneille rakenneosille tehtiin laastipaikkauskorjauksia. Kaikissa korjaustavoissa tavoitteena oli säilyttää kohteen betonirakenteiden arvokas, aikakaudelle tyypillinen alkuperäinen lautamuottipintakuvio. Papinsaaressa lautamuottikuvioon on lisäksi tuotu vaihtelua eri levyisten lautojen rytmityksellä. Papinsaaren siunauskappelia on kuvastettu aikakautensa modernina rakennustaiteena: betonibrutalismina.

Lautamuottikuvion jäljitteleminen korjaustöissä on haastavaa. Käytettävä betonimassa tulee valita siten, että uusi rakenne tai paikka erottuu sekä struktuuriltaan ja sävyltään mahdollisimman vähän alkuperäisestä rakenteesta tai pinnasta. Mantteloinneissa ja uusissa kuorielementeissä oikea sävy ja pintastruktuuri haettiin kokeilemalla erilaisia muottipinnan käsittelyjä ja jälkihoitomenetelmiä. Laastipaikkauksissa tekijän ammattitaito on tärkeässä osassa, sillä työ on vaativaa käsityötä. Mallitöitä tehtiin useita, jotta löydettiin parhaimmat ratkaisut vanhaa pinta vastaavan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Julkisivuyhdistys tuo yhteen koko alan eri toimijat, jotta erilaisille ratkaisuille löydettäisiin parhaat mahdolliset tavat toteuttaa. Parhaimmat ratkaisut löytyvät usein kaikkien osapuolien yhteystyön tuloksena. Korjausrakentamisessa eri osapuolien yhteistyö korostuu, jotta esille tulevat muutokset ja yllätykset saadaan ratkottua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja jouhevasti ilman suuria viivytyksiä tai merkittäviä lisäkustannuksia. Yhteystyö sujuikin Papinsaaressa hyvin ja korjaus oli onnistunut.

Lisätietoa Julkisivuyhdistyksen tutkimuksista, JUKO-ohjeistokansiosta ym. www.julkisivuyhdistys.fi www.julkisivuyhdistys.fi

Teksti ja kuvat: Stina Hyyrynen

Kirjoittaja on Julkisivuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä projektipäällikkö Tampereen korjaussuunnitteluyksikössä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Tukea, turvaa ja tyyliä matellirakenteista

Lujia, tyylikkäitä ja pitkäikäisiä metallimateriaaleja käytetään monenlaisten talojen perustuksiin, runkorakenteisiin, julkisivuihin ja kattopäällysteisiin. Metallit kestävät Suomenkin ilmastoa, mutta ne sopivat hyvin

Ekologinen ja kestävä maatiili

Maatiili on ympäristöystävällinen ja huoltovapaa valinta, joka kestää satoja vuosia. Poltettu maatiili on huomattavasti betonitiiltä kestävämpää. Sen väri ei haalistu, eikä

Syväsäiliöjärjestelmät tehokkaiksi ja kestäviksi

Maahan kaivettavat jätesäiliöt säästävät kiinteistöissä tilaa ja ovat hygieeninen vaihtoehto. Nykyaikaiset jätteenkeräysjärjestelmät suunnitellaan tiiviiksi, lujiksi ja kierrätystä tehostaviksi. Lahdessa ja Virroilla

Tuulettuvien julkisivujen suunnitteluopas

Turvalliseen ja toimivaan rakennesuunnitteluun helppokäyttöinen työkalu Paroc on julkaissut hyvin eristettyjen tuulettuvien julkisivujen suunnitteluoppaan. Opas sisältää ohjeet erikorkuisten julkisivujen suunnitteluun sisältäen

Katto ei ole vain katto

Moderni kattorakentaminen ja sen monimuotoiset mahdollisuudet Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja

Perinteitä kunnioittaen: RUUTUMESTARIT Oy

Arvokiinteistöjen ikkunoiden ja ovien kunnostus vaatii osaamista, tarkkuutta ja perinteisten materiaalien tuntemusta. Meillä RUUTUMESTARIT Oy:ssä on vuosien kokemus vanhojen ikkunoiden ja

Miten ottaa julkisivujen korjausprosessi haltuun?

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava