Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Mitä yhteistä on kaupunkiympäristöllä ja ravintolalla?

VALAISTUS KOSKETTAA meitä kaikkia, käveletpä sitten marraskuisella kadulla tai lajittelet pyykkejä kotonasi. Myös valaistuksen suunnittelua ohjaavat ympäristöstä huolimatta lähes samat periaatteet ja lainalaisuudet. Kuinka valaistuksen perusasioita voidaan soveltaa luonteeltaan hyvin erilaisiin projekteihin?

Kaupunkivalaistus koetaan yleensä virallisena, standardeihin perustuvana
ja jopa huomaamattomana, ellei huomio kiinnity negatiivisiin asioihin,
kuten häikäisyyn. Siksi vastakkainasetteluun on valittu nimenomaan ravintola,
joka on ajatuksissamme täysin erilainen ympäristö. Ravintolan suunnittelua
ohjaavat toiminnallisuuden lisäksi mm. liikeidea, imago, tunnelma
ja mielikuvat.

Valaistuksen perustehtävä on auttaa näkemään. Näköhavainto auttaa
meitä liikkumaan ja toimimaan turvallisesti. Valolla on kuitenkin myös
muita tehtäviä, joiden arvo ymmärretään vaihtelevasti. Mielikuvissa ja
muistoissa valolla on suuri merkitys – kuvittele mielessäsi vaikkapa pienen
italialaiskylän tunnelmallinen kuja illalla. Juuri näitä mielikuvia yritämme
uutterasti luoda ympäristöömme. Onko ravintolan haettu tunnelma raikas
ja nuorekas vai intiimi ja eksklusiivinen? Onko vetovoimaisen kaupunkikeskustan
tunnelma dynaaminen ja kaupallinen vai kenties lämmin ja hieman
kylämäinen?

Asioita, joihin voimme valaistuksessa vaikuttaa, on mm. sen määrä,
suunta, väri tai värilämpötila, valojako ja sijainti. Ravintolassa on valtava
merkitys sillä, onko pöydällä pieni, lämminsävyinen tunnelmavalaisin vai katossa yleisvaloa tuottava, viileähkö led-paneeli. Sama pätee kaupunkiympäristöön.
Julkisivun ilme on dramaattisempi, jos valo tulee
alhaalta ja läheltä seinää, kun taas ylhäältä kauempaa tuleva valo on
tasaisempi ja luo vähemmän varjoja ja kontrasteja.

Jos projektin kohteena on pikaruokaravintola tai asuntokatu, ovat
valaistustavat ja valinnat luonnollisesti erilaisia kuin Michelin-ravintolassa
tai kävelykadulla. Kummassakaan tapauksessa valinnat eivät ole
vääriä, vaan lähtökohdat, tarpeet (ja kenties budjetit) erilaisia. Lopputuloksen
ratkaisee sekä tilaajan että suunnittelijan yhteinen ymmärrys
valaistuksesta. Jos tilaajan toiveena on laadukas ja budjettiystävällinen
ratkaisu, osaako suunnittelija vertailla valaistusvaihtoehdot realistisesti?
Usein samalla määrällä saman hintaluokan valaisimia saadaan täysin
erilainen lopputulos, riippuen miten valaisimet on asennettu, mihin
suunnattu ja mikä valon sävy niihin on valittu.

Mikä on siis vastaus otsikon kysymykseen? Se on tietenkin samat
toiminnot ja niiden käyttäjät. Kaupungeissa liikutaan, vietetään aikaa,
tehdään ostoksia ja haetaan elämyksiä. Ravintoloissa kuljetaan keittiöön,
WC-tiloihin, vietetään aikaa, syödään ja rakennetaan muistoja.
Valaistus tukee ominaisuuksillaan kaikkia näitä toimintoja täysin
samoilla periaatteilla, riippumatta siitä kummassa ympäristössä
olemme. Molemmissa toivotaan ihmisten viihtyvän ja pystyvän toimimaan
turvallisesti.

Ja ennen kaikkea – molemmissa toivotaan, että sinne palataan.

Teksti: Elisa Hillgén, valaistuskoordinaattori ja valotaiteilija, Sisustussuunnittelijat SI ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.