Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Mistä on kestävä kaupunki tehty?

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KOORDINOIMA Kestävä kaupunki -ohjelma on versonut haastekimppuja,
joita ratkaisemaan on saatu 16 kaupunkia/kuntaa. Haastekimpputyössä pureudutaan vaikeimpiin
kestävyyshaasteisiin, joita ei voida ratkoa yhden organisaation tai toimialan sisällä.

Työhön on valikoitunut kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa: kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa,
kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu sekä hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa.
Teemoista tekee erityisen haastavia se, että niissä yhdistyvät kestävyyden eri ulottuvuudet.

Haastekimpputyön tavoitteena on tuottaa vertaisoppimista, uudenlaisia tekemisen tapoja ja sellaisia
konkreettisia kehitystoimia, joita kaupungit juuri nyt tarvitsevat. Tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä kaupunkien
sisällä ja välillä sekä kaupunkien ja valtion välillä. Toiveena on löytää ratkaisuja, jotka edistäisivät laajempaa
kestävyysmurrosta yhteiskunnassa.

Kolmen teeman ryhmät ovat tähän mennessä tunnistaneet työssä käsiteltävät haasteet. Tämän jälkeen
edetään ratkaisuihin, ja tuloksia on luvassa marraskuussa 2023.

Kaupunkivihreän haasteita ratkotaan yhdeksän kunnan voimin ja työtä fasilitoi Suomen ympäristökeskus.
Tässä osiossa on huomioitu, että tiivistyvissä kaupungeissa lähiluonnolle on paljon kysyntää, ja pienetkin
viheralueet ovat kovassa käytössä. Kaupunkiluonto on tärkeä mm. terveyden, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin
näkökulmasta.

Arvostus ei kuitenkaan aina näy käytännön ratkaisuissa, ja kaupunkiluonto hupenee rakentamisen vuoksi.
Lisäksi luontoalueet ovat sirpaleisia, eikä luonnon monimuotoisuutta aina huomioida. Haasteiden taklaamiseksi
tarvitaan esimerkiksi laajaa yhteistyötä, vankkaa tietopohjaa, yhteisiä linjauksia ja riittävää keinovalikoimaa erilaisten
kaupunkien tarpeisiin.

Kestävyystavoitteet huomioivaa kaupunkisuunnittelua luotsaa Demos Helsinki yhteistyössä MDI Publicin ja
FIGBC ry:n kanssa. Mukana on kuusi kuntaa, isommasta päässä Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu. Tämä ryhmä
haluaa kehittää suunnittelun kykyä huomioida kestävyys. Haasteeksi on havaittu sisäänrakennettu kasvuajattelu
sekä kaupunkirakentamisen vuosikymmenten saatossa vakiintuneet ajattelumallit ja käytännöt.

Porukalla etsitään nyt ratkaisuja, miten olemassa olevaa keinovalikoimaa saadaan tehokkaammin käyttöön.
Esimerkiksi kaupunkitilan luova käyttö ja olemassa olevan rakennuskannan resurssiviisas hyödyntäminen
kiinnostavat mukaan lähteneitä kaupunkeja.

Kolmas kokonaisuus eli ’Hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävissä kaupungeissa’ etenee MDI Publicin,
Demos Helsingin ja THL:n opastuksessa. Mukana on viisi kuntaa.

Tässä osiossa huomioidaan, että kuntalaisten osallisuuden vahvistamisesta on jo paljon hyviä
esimerkkejä ja toimintamalleja. Yhä edelleen itse perusasia, eli kenen työpöydälle hyvinvointi kuuluu,
on suuri haaste. Osallistamisen lyhytjänteisyys ja sirpaleisuus ja heikko suunnitelmallisuus rajoittavat
vaikuttavuutta kaupunkiorganisaatioissa. Lisäksi erityisesti nuorten ja lasten äänen kuulumiseen kaivataan
kaupunkikehittämisessä merkittävää kulttuurimuutosta.

Kaupunkisuunnitteluun uusia suuntaviivoja piirtää myös arkkitehti Hanna Kosusen reilun vuoden takainen
väitöskirja. Oulun yliopiston väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten kaupunkisuunnittelua lähestytään asuinalueilla,
joiden asukasmäärä ei merkittävästi kasva mutta joiden kehittäminen olisi toivottavaa kaupunkirakenteen
toimivuuden tai paikallisten olosuhteiden parantamiseksi.

Väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että kaupungin kasvaessa hitaasti tulevaisuus voi näyttää
epävarmalta. Tällöin kaupunkisuunnittelu voi hyötyä niin sanotuista kömpelöistä suunnitteluratkaisuista, joissa
suunnittelualueelle mahdollistetaan useampi erilainen tulevaisuus.

Kosusen väitöstutkimuksen tulokset voivat auttaa kaupunkisuunnittelijoita tunnistamaan vaihtoehtoisia
lähestymistapoja kasvuun perustuvalle suunnittelulle. Joustavaa ajattelua lisäämällä kaupunkiympäristöjä voidaan
parantaa huomattavastikin.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kiertotalouden kolme mahdollistajaa

Kirjoittaja: Miisa Tähkänen Kiertotalous on ajattelutapa, jossa arvoa muodostetaan palveluista ja uudelleenkäytöstä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan liiketoimintaan kannattaa pyrkiä monesta syystä:

Kaupallisten tilojen korjaushankkeiden kestävyys

Kirjoittaja: Susanna Leppänen Kestävät arvot eivät toistaiseksi useinkaan ohjaa vuokralaisten tilasuunnittelua korjausrakentamishankkeissa. Isoihin energiaremontteihin ja koko hankkeen mittakaavaan suhteutettuna yksittäisten liiketilojen

Arkkitehtuuripolitiikka on uudet nuottinsa ansainnut

UUSI ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN ohjelma (Apoli20) alkaa olla loppusuoralla. Ohjelmaehdotus on nyt lausuntokierroksella, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään. Arkkitehtuuripoliittisten suuntaviivojen päivittäminen on aiheellista,

Eteläsataman elämyskeidas

UUTTA DESIGN- ja arkkitehtuurimuseota puuhataan nyt tosissaan. Huhtikuussa Jane ja Aatos Erkon säätiö hyppäsi hankkeen tukijaksi Suomen ennätyssummalla: säätiö on tehnyt

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden alkuun. Kiinteistö- ja rakennusalan (kira-ala) yrityksillä on ”mittavat mahdollisuudet” kiertotalouden hyödyntämiseen, strategiapaperissa arvioidaan.

Sairaala Nova on rakennettu potilasta varten

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa keskussairaalassa huomioidaan koko maakunnan tarpeet potilas edellä -periaatteen mukaisesti. Sairaala Novan suunnittelussa on lähdetty siitä, että potilaalle tehdään

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,