Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.
Puupäiväkotien johtajat nostivat kyselyssä esiin erityisesti hyvän akustiikan ja rauhallisen ääniympäristön. Päiväkotiympäristössä melun hallinnalla on suuri merkitys sekä lasten että henkilöstön hyvinvoinnille. Kuvassa Martta Wendelin päiväkoti, Tuusula. KUVA: MIKA HUISMAN / PUUINFO

Rakennuksen onnistumista voidaan mitata monella mittarilla. Energiatehokkuudelle, hiilijalanjäljelle ja kustannuksille löytyy valtavasti tarkkoja tunnuslukuja ja raja-arvoja. Paljon vaikeampaa onkin mitata sitä, miltä rakennuksessa tuntuu olla.

Päiväkodissa juurikin tilan tunnelmalla on suuri merkitys. Rakennus on yhtä aikaa lasten kasvu- ja oppimisympäristö sekä henkilöstön työpaikka. Päivään kuuluu leikkiä, ruokailua, lepoa, vauhtia ja väistämättä myös paljon ääntä. Tilojen pitää kestää kovaa käyttöä ja samalla tuntua turvallisilta, rauhallisilta ja miellyttäviltä.

Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu kyselytutkimus tarkasteli puupäiväkoteja tästä näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 puupäiväkodista eri puolilta Suomea. Vastaajista 77 prosenttia toimii tai on aiemmin toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisessa päiväkodissa, joten myös vertailukohtia erilaisista rakennuksista löytyy vastaajilta.

Puun käyttö näkyy päiväkodeissa usein sekä rakenteissa että sisäpinnoissa. Vastaajat kuvasivat puupäiväkoteja kodikkaiksi, lämpimiksi ja esteettisesti miellyttäviksi ympäristöiksi. Kuvassa Martta Wendelin päiväkoti, Tuusula.
KUVA: MIKA HUISMAN / PUUINFO

Lähes 80 prosenttia koki puupäiväkodin eroavan muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai jonkin verran. Vahvuuksina nousivat erityisesti rakennuksen ulkonäkö (86 %), sisäilman laatu (75 %), yleinen viihtyisyys (74 %) sekä akustiikka ja melun hallinta (65 %).

Päiväkodissa hyvä akustiikka tarkoittaa vähemmän hälyä

Päiväkodissa ääntä kuuluu olla. Lapset leikkivät, laulavat, syövät ja siirtyvät tilasta toiseen. Olennaista on, muuttuuko luonnollinen ääni jatkuvaksi taustahälyksi vai pystytäänkö tilasuunnittelulla ja materiaaleilla pitämään ääniympäristö miellyttävänä.

Juuri tämä näyttää välittyvän puupäiväkotien käyttäjille. Akustiikka nousi kyselyn avoimissa vastauksissa poikkeuksellisen vahvasti esiin. Eräs vastaaja kuvasi kokemustaan näin: ”Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.”

Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista päiväkotien johtajista koki puupäiväkodin eroavan muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai ainakin jonkin verran. Useimmin esiin nousivat viihtyisyys, hyvä sisäilma ja rauhallinen tunnelma.
KUVA: AI

Onnistunut ääniympäristö syntyy tilojen jäsentelystä, rakenteista, pintojen ominaisuuksista, akustisista tuotteista ja detaljiikasta. Puu taipuu tässä moneen: sitä voidaan käyttää rimoitettuna, rei’itettynä tai yhdessä ääntä absorboivien materiaalien kanssa. Samalla akustiikka voidaan rakentaa luontevaksi osaksi tilan arkkitehtuuria – pinnaksi, joka sekä näyttää että tuntuu päiväkotiympäristöön sopivalta.

Kun ratkaisut onnistuvat, käyttäjä ei ajattele absorptiopintoja tai rakenteiden ääneneristävyyttä. Hän huomaa vaikutuksen arjessa. Yksi vastaajista kiteytti sen ehkä parhaiten: ”Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä.”

Puu koetaan lämpimänä – eikä vain silmillä

Myös sisäilman laatu sai vastaajilta paljon kiitosta. Tulos on kiinnostava, sillä puulla on materiaaliominaisuuksia, jotka voivat osaltaan vaikuttaa sisäympäristöön. Puun hygroskooppisuus tarkoittaa, että se pystyy sitomaan ilmasta kosteutta ja luovuttamaan sitä takaisin ilman kuivuessa. Näkyvät puupinnat voivat näin tasata sisäilman kosteusvaihteluita.

Päiväkoti on ympäristö, jossa ääntä syntyy väistämättä paljon. Juuri siksi akustiikka nousi kyselyssä yhdeksi puupäiväkotien merkittävimmistä vahvuuksista. Päiväkotien johtajat kuvasivat puupäiväkoteja tavanomaista rauhallisemmiksi ja vähemmän meluisiksi ympäristöiksi.
KUVA: AI

Puun materiaaliominaisuudet ja käyttäjien kokemukset kohtaavat kiinnostavalla tavalla myös sisäilmaa koskevissa vastauksissa: 75 prosenttia vastaajista nosti sisäilman laadun puupäiväkotien vahvuudeksi. Sisäilman kokemukseen vaikuttaa aina kokonaisuus – ilmanvaihto, rakennusfysiikka, materiaalit ja rakennuksen käyttö – ja puun kyky tasata sisäilman kosteusvaihteluita on yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta.

Sama yhteys löytyy sanoista lämmin ja kodikas, jotka toistuivat vastauksissa. Puun lämpimyys ei ole pelkästään visuaalinen mielikuva. Puu johtaa lämpöä huomattavasti heikommin kuin esimerkiksi teräs ja betoni, minkä vuoksi se ei vie kosketuksessa lämpöä iholta yhtä nopeasti ja tuntuu siksi lämpimämmältä ihoa vasten.

Puupäiväkotien määrä on kasvanut Suomessa nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Julkisista palvelurakennuksista noin 15 prosenttia rakennetaan nykyisin puurunkoisina, mutta päiväkoti- ja koulurakentamisessa puun osuus on ollut parhaimmillaan noin 30 prosenttia. Kuvassa Martta Wendelin päiväkoti, Tuusula.
KUVA: MIKA HUISMAN / PUUINFO

Päiväkodissa materiaalin aistittavuus korostuu. Lapset katsovat rakennusta eri korkeudelta kuin aikuiset, istuvat lattialla, nojaavat seiniin ja koskettavat pintoja. Materiaali ei ole vain rakennuspiirustukseen tehty valinta, vaan konkreettinen osa päivittäistä ympäristöä.

Eräs vastaaja kuvasi kokemusta näin: ”Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.”

Rakennuksia ei tehdä laskelmia varten

Puurakentamisen merkitys kasvaa osana rakentamisen vähähiilisyystavoitteita. Keskustelu hiilijalanjäljestä, hiilivarastoista ja päästöistä on tärkeää, eikä syyttä. Materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen rakennuksen ilmastovaikutus on.

Hirsi on noussut viime vuosina suosituksi materiaaliksi erityisesti päiväkoti-, koulu- ja hoivarakentamisessa. Puurakentamisen suurimmat hyödyt liitetään usein vähähiilisyyteen, mutta käyttäjien kokemuksissa korostuvat myös sisäilma, akustiikka ja viihtyisyys. Kuvassa Koivukylän päiväkoti, Vantaa.
KUVA: HOIVARAKENTAJAT / PUUINFO

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että rakennuksia ei tehdä laskelmia varten vaan ihmisille.

Päiväkotien johtajien kokemukset tuovatkin vähähiilisyyskeskustelun rinnalle kiinnostavan näkökulman: materiaalivalinnalla voi olla merkitystä paitsi rakennuksen ympäristövaikutuksiin myös siihen, millaisena valmis tila koetaan.

Puu ei yksin takaa hyvää päiväkotia. Onnistunut rakennus syntyy arkkitehtuurin, materiaalien, akustiikan, teknisten järjestelmien ja käyttäjien tarpeiden yhteensovittamisesta. Siksi valmistuneiden rakennusten käyttäjäkokemuksia kannattaisi myös kerätä nykyistä järjestelmällisemmin ja palauttaa tätä tietoa seuraavien kohteiden suunnitteluun.

Julkiset rakennukset ovat näkyvä osa kuntien ilmasto- ja elinkeinopolitiikkaa. Päiväkotien materiaalivalinnoilla voidaan samanaikaisesti vähentää rakentamisen päästöjä, kasvattaa hiilivarastoja ja tukea kotimaista puutuoteteollisuutta. Kuvassa Koivukylän päiväkoti, Vantaa.
KUVA: HOIVARAKENTAJAT / PUUINFO

Kyselyn tuloksissa puusta puhutaankin lopulta yllättävän vähän puuna. Sen sijaan puhutaan rauhallisuudesta, lämmöstä, kodikkuudesta, hyvästä sisäilmasta ja toimivasta arjesta.

Ehkä juuri siinä onnistunut materiaalivalinta näkyy parhaimmillaan: käyttäjän ei tarvitse tietää, miksi tila tuntuu hyvältä. Hän vain huomaa, että se tuntuu hyvältä.

Faktaa tutkimuksesta

• 41 vastaajaa

• 34 puupäiväkotia eri puolilta Suomea

• yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista mukana

• 77 % vastaajista toimii tai on toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisen päiväkodin johtajana

• lähes 80 % koki puupäiväkodin eroavan muista päiväkodeista selvästi tai jonkin verran

• 86 % nosti esiin rakennuksen ulkonäön

• 75 % sisäilman laadun

• 74 % yleisen viihtyisyyden

• 65 % akustiikan ja melun hallinnan

Teksti: Sini Koskinen, Johtava asiantuntija / Puutuoteteollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

DALI-2 saatavilla nyt kaikkiin projekteihin

Helvar tuo markkinoille uuden DALI-2 Imagine 945 Multi-Master -reitittimen, joka on merkittävä laajennus Helvar Imagine -tuoteperheeseen. 945-reititin on suunniteltu vastaamaan älyrakennusaikakauden

Luonnon kauneus lattian pinnassa

Lattia ei enää ole pelkkä kodin perusta, jonka päälle muu sisustus rakentuu. Viime vuosina se on noussut sisustuksen keskiöön – jopa

Kohti kestävämpää rakentamiskulttuuria

Rakentaminen ja remontointi ovat merkittäviä hiilijalanjäljen lähteitä, mutta vastuullisilla valinnoilla voidaan ympäristövaikutuksiin vaikuttaa jo suunnittelupöydällä. Siirryttäessä kohti tulevaisuuden hiilineutraalimpaa rakentamista tarvitaan

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Älykkäät turvaratkaisut osana arkkitehtuuria

Turvallisuus, opastaminen ja automaatio eivät ole enää erillisiä teknisiä järjestelmiä, vaan kiinteä osa julki- ja toimitilojen arkkitehtonista kokonaisuutta. Sääntelyn kiristyminen, kasvavat

Terveellinen sisäilma syntyy suunnittelupöydällä

Julkisten rakennusten sisäilmaratkaisut ovat siirtymässä reaktiivisesta korjaamisesta ennakoivaan ja mitattavaan laatuun. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa korostuvat elinkaariajattelu, energiatehokkuuden ja ilmanvaihdon tasapaino sekä

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.