Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Massiivipuulevyt tuovat tyyliä Järvenpään STEP-kampukselle

Kotimaisten massiivipuulevyjen kysyntä kasvaa koko ajan. Hiljattain CLT-puulevyjä esimerkiksi käytettiin juuri valmistuneen STEP-koulutuskampus LASTUn rakentamisessa, koska tavoitteena oli saada aikaan poikkeuksellisen hieno puurakennus.

Kainuun Kuhmossa on tuotettu CLT-puulevyjä (Cross-Laminated Timber) vuodesta 2014. Tällaiset levyt ovat jäykkiä, mutta samalla kevyitä.

”Valmistamme massiivipuulevyjä, joita käytetään pääosin kantavissa rakenteissa – paljolti seinissä, mutta yhä enemmän myös ylä-, ala- ja välipohjien laattarakenteina”, toteaa Oy CrossLam Kuhmo Ltd.:n myyntijohtaja Ville Manninen.

”Uusimmissa kehityshankkeissa CLT-rakenteisiin on pyritty saamaan aiempaa pitempiä jännevälejä.”

CrossLamin uusin tuotantolaitos otettiin käyttöön maaliskuussa 2023.

”Laitoksen myötä saimme nostettua tuotantokapasiteettiamme merkittävästi. CLT-puurakenteiden kysyntä Suomessa onkin viime aikoina edelleen lisääntynyt, toisin kuin monien muiden rakennustuotteiden”, Manninen kehuu.

Nykyään CLT-levyillä rakennetaan paljon julkisia tiloja, mutta levyt soveltuvat hyvin myös vaikkapa puukerrostalojen rakenneosiksi.

Oy CrossLam Kuhmo Ltd.

Opetustilarakennus keskelle kulttuurimaisemaa

Uusimpiin CLT-puurakenteiden referenssikohteisiin kuuluu esimerkiksi STEP-koulutuksen kampusalueelle Järvenpäähän syksyllä 2023 valmistunut opetustilarakennus.

STEP-koulutuksen järjestäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Rakennuksessa on ammatillisen koulutuksen ja kansanopiston työtilojen lisäksi myös 450-paikkainen monitoimisali.
Kampuksella toimivat niin ikään Kirkon koulutuskeskus ja perhepalvelukeskus.

”Järvenpään uusi oppilaitosrakennus on nimeltään LASTU. Rakennuksen vihkijäiset pidettiin syyskuussa 2023”, kertoo Kirkkopalvelut ry:n kiinteistöpäällikkö, kiinteistöneuvos Antti Kervinen.

”Olemme taloon todella tyytyväisiä. Se on täydellinen puurakennus, josta tähän mennessä on saatu hyviä käyttökokemuksia.”

Rakennus valmistui Tuusulanjärven opistoalueelle, joka sijaitsee historiallisen taiteilijayhteisön välittämässä läheisyydessä.

Oy CrossLam Kuhmo Ltd.

LASTUn rakennuspaikan ympärillä on useita eri aikakauden opetuskäytössä olevia rakennuksia. Nyt valmistunut rakennus sijoitettiin kohtaan, josta oli purettu 1950-luvulla pystytetty liikuntahalli.
”Halusimme talosta pysyvän muistomerkin tälle paikalle”, Kervinen selittää.

Suunnitteluvaiheessa rakennusmateriaaliksi valittiin kotimainen puu. Niinpä rakennus sopii nyt hyvin yhteen sekä maiseman että ympäröivien rakennusten kanssa.

Lähes 3 000-neliöisen rakennuksen runko ja ulkoseinät ovat CLT-elementtejä, jotka eivät vaadi lisäeristystä. Ylä- ja välipohjissa käytettiin ulkoseiniä kevyempiä CLT-rakennuselementtejä. Puuliitokset ja -pilarit sekä liimapuupalkit ovat näkyvillä rakennuksen korkeassa aulassa.
Sweco toimi hankkeessa puurakennesuunnittelijana. Rakennusurakasta vastasi Arkta Rakennuskultti.

”LASTUn 450-paikkaisen monitoimisalin yksi seinä voidaan avata aulaan, mikäli tarvitaan enemmän katsojatilaa”, Kervinen mainitsee.

”CLT-elementtien ansiosta rakennuksen runko saatiin todella nopeasti pystyyn.”

Oy CrossLam Kuhmo Ltd.

Ekologista rakentamista

Ville Manninen arvioi, että LASTUn rakentaminen olisi ollut paljon vaikeampi urakka ilman CLT-massiivipuurakenteita.

”Yhteistyömme pääurakoitsija Arktan kanssa toimi myös erinomaisesti”, hän kehuu.
Järvenpään STEP-kampus aloitti CrossLamilla julkisten rakennuskohteiden sarjan. Vuoden kuluessa työn alle on tullut viisi muutakin vastaavan kokoluokan julkista rakennusta.

Mannisen mukaan arkkitehdit tuntevat jo varsin hyvin CLT-massiivipuurakenteet ja niiden edut.

”Vaikka asuinrakentaminen on vähentynyt, julkisia tiloja rakennetaan entistä enemmän, ja monesti niissä on CLT-pohjaisia runkorakenteita.”

Oy CrossLam Kuhmo Ltd.

”Usein CLT-rakenteilla saadaankin aikaan näyttäviä puurakennuksia, jotka samalla ovat ekologisia ja kestävän kehityksen mukaisia.”

”Kotimaisilla materiaaleilla toteutettavat rakennusprojektit myös tukevat työllisyyttä Suomessa”, Manninen tähdentää.

Lisätietoja: crosslam.fi

Teksti: Ari Mononen
Kuvat CrossLam © Hannu Rytky

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Suojaus mukaan jo suunnittelupöydällä

Oikein suojattu julkisivu kestää vuosikymmenestä toiseen hyväkuntoisena ja hyvännäköisenä Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien

Lasi tuo tyyliä julkisivuun

Alumiini-lasirakenteet ovat näyttäviä ja sataprosenttisesti kierrätettäviä Lasi tuo julkisivuun modernin ilmeen ja päästää sisälle runsaasti luonnonvaloa, mikä parantaa sisätilojen viihtyisyyttä. Alumiini-lasirakentamisessa

Habitare 2023

Laadukas printtilehti kutsuu tutustumaan digitaaliseen mediaan Toimialakohtaisten medioiden lukijat arvostavat printtilehdessä laatua, kutsuvaa ilmettä ja kiinnostavia sisältöjä. Messuilla jaettava painettu lehti

Maanläheinen MAATIILI

Rakentamisessa on tänä päivänä erityisen tärkeää varmistaa valittujen materiaalien ympäristöystävällisyys ja pitkäikäisyys. Maatiili on kestävän kehityksen mukainen Kesy-materiaali, jonka valmistuksessa käytetään

Uusi vähähiilinen lasi Pilkington Mirai™

Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, osa NSG-konsernia, lanseerasi uuden Pilkington Mirai™ -lasituoteperheen, joka tuotetaan 50 % pienemmillä hiilidioksidipäästöillä kuin tavallinen floatlasi. Vaihtoehtoisten

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.