Helsingin Kallion kaupunginosan uusiin maamerkkeihin kuuluu Lyyra-kortteli, joka on vuosina 2023–24 valmistunut Hakaniemen metroaseman yläpuolella sijaitseville tonteille.
Rakennusten ulkoseinille ja osin myös sisätiloihin on asennettu kolmea eri kuparityyppiä. Korttelin tyylikkäät sekä pitkäikäiset kupari- ja tiilijulkisivut tuovat lisää arvokkuutta ympäristöönsä ja sopivat hyvin yhteen lähialueen muiden näyttävien ja historiallisten kiinteistöjen kanssa.
Uuden Lyyra-korttelin kokonaisuuteen kuuluu kolme uudisrakennusta: hotelli, asuinrakennus sekä toimistotalo, jossa on yli 7 000 neliömetriä konttoritiloja.
”Lyyran julkisivuissa kupariset rakenneosat näyttävät kullanvärisiltä, vihreiltä ja ruskeilta”, selittää myynti- ja projektipäällikkö Juha-Pekka Susi Aurubis Finland Oy:stä.
Lyyra-korttelin taloissa on käytetty kuparimateriaaleina Nordic Royal-alumiinipronssia, esipatinoitua Nordic Greeniä sekä esihapetettua Nordic Brown Light -kuparia. Kaikki kuparimateriaalit on valmistettu Aurubis Finlandin tehtaalla Porissa.
”Pääjulkisivumateriaalina kaikissa taloissa on tiili. Ikkunanpielissä on käytetty eri kuparipintoja. Kupariosien valmistuksesta ja asennuksesta vastasi Teräselementti Oy, joka on myös Aurubiksen pitkäaikainen yhteistyökumppani”, Susi mainitsee.
Hänen mukaansa hanke on edennyt kaikin puolin hyvässä yhteistyössä, suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti.
Luontevia materiaalivalintoja
Sekä kupari että tiili olivat Lyyran tapauksessa luontevia materiaalivalintoja, koska molemmat ovat tyylikkäitä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja siten soveltuvat hyvin arvorakennusten julkisivuihin. Ne eivät myöskään juuri tarvitse huoltoa tai puhdistustöitä asennuksen jälkeen.
Toisaalta kupari on omiaan juuri tähän kortteliin, jonka välittömässä läheisyydessä ovat sekä pronssijulkisivuinen Hakaniemen Ympyrätalo että kuparikattoinen Kallion kirkko. Kuparin määrä myös Lyyran julkisivuissa on huomattava, sillä pelkästään hotellirakennuksessa on jo 1 200 neliötä kuparijulkisivua.
Kupariosat toteutettiin Teräselementti Oy:n Composer K Copper -julkisivukaseteilla, joiden avulla on mahdollista toteuttaa erittäin suurikokoisia ja tasaisia pintoja.
Rakennuksen julkisivu toteutettu betonisilla sisäkuorielementeillä – jotka on kannakoitu kerroksittain kantavasta rungosta – sekä paikallaan muurattu tiiliverhous. Ensimmäisten kerrosten julkisivut ovat pääosin lasia.
Ympäristöystävällisyys korostuu
Susi muistuttaa, että julkisivuihin asennetut kuparilevyt ovat yksinomaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja ja niin ollen ehdottoman ympäristöystävällisiä.
”Projektin kaikissa materiaalivalinnoissa on nimenomaan pyritty kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Lyyra-korttelin uudisrakennuksille onkin myönnetty platinatason LEED-ympäristösertifikaatti”, hän kertoo.
Asianmukaisten materiaalien valinnan lisäksi ympäristömyönteisyyteen on pyritty muun muassa parantamalla energiatehokkuutta, käyttämällä lämmitykseen biokaasua sekä sijoittamalla katoille sekä viherkattoa että aurinkopaneeleita.
Lyyra-korttelin projekti alkoi hahmottua jo 2010-luvun alussa, ja sen rakennussuunnittelukin käynnistyi useita vuosia sitten. Arkkitehtisuunnitelmista vastasivat projektiarkkitehti Juhani Suikki ja pääsuunnittelija Tom Cederqvist ARCO Architecture Company Oy:stä. Rakennesuunnittelijana oli Ramboll Finland Oy.
Uuden Lyyra-korttelin nimen valintaan on osaltaan voinut vaikuttaa se, että aivan korttelin lähinaapurissa Siltasaarenkatu 14:ssä aikanaan sijaitsi Lyyra-niminen elokuvateatteri. Se avattiin vuonna 1916.
Kortteli sijoittuu Porthaninkadun, Kolmannen linjan, Toisen linjan ja Siltasaarenkadun varrelle. Talojen välinen katuosuus on nyt muutettu kävelykaduksi.
Paikalla sijaitsi aiemmin kaksi vaaleaseinäistä toimistokolossia, jotka molemmat olivat kaupungin virastotaloja. Nykyisen kävelykadun itäpuolella Kallion kaupunginosan korttelissa 306 oli muun muassa rakennusvalvonnan ja terveysviraston konttoritiloja, jotka valmistuivat 1981. Toisella puolen Siltasaarenkatua korttelissa 307 – paljolti Toisen linjan varrella – oli Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toimistoja.
Muuntojoustavia rakenteita
Korttelin nyt nousseista taloista ensimmäisenä valmistui toimistorakennus. Sen työtiloja on jo ottanut käyttöön muun muassa tietotekniikkayhtiö IBM.
Uuteen toimistorakennukseen on toteutettu nykyaikaisempia muuntojoustavia työtiloja, jotka tilanjakonsa ja siirrettävien väliseinien ansiosta voidaan nopeasti muuttaa erikokoisiksi työhuoneiksi, avokonttoreiksi tai näiden erilaisiksi yhdistelmiksi. Toimistokerrosten keskiosista on varattu tilaa erillisiä neuvotteluhuoneita varten. Joustavia ratkaisuja edistävät osaltaan myös matalat välipohjat, joiden avulla työtilan huonekorkeutta on mahdollista muuttaa.
Hotellirakennukseen on puolestaan sijoitettu 178 hotellihuonetta. Sen aulatilassa on näyttäviä kuparimateriaaleja myös rakennuksen sisäpuolella, etenkin kullanväristä Nordic Royal-kuparia. Hotelli kuuluu norjalaiseen Citybox-ketjuun.
Hotellin viereen rakennettu pienempi asuintalo on ensisijaisesti tarkoitettu Suomessa työskentelevien kansainvälisten tutkijoiden käyttöön. Lyyra-korttelin rakennuttajana on toiminut Helsingin ylioppilaskunnan omistama yritys Ylva.
Uudisrakennusten katutasossa on myös liiketilaa kaupoille, kahviloille ja ravintoloille. Lisäksi toimistorakennuksen yläkerroksiin on sijoitettu näköalaravintola ja kattoterassi.
Suuria sileitä kuparipintoja
Kaikissa Lyyra-korttelin taloissa on verrattain suuret ikkunat, joista sisätiloihin saadaan paljon luonnonvaloa.
”Julkisivuun on Aurubiksen valmistamilla kuparituotteilla toteutettu yhtenäiset ikkunanpielet. Tähän on tarvittu poikkeuksellisen suurikokoisia sileitä kuparipintoja.”
”Ratkaisu ei kuitenkaan ole sinänsä poikkeuksellinen. Asennuksessa on käytetty yhtenäisiä, isoja ja sileitä Composer K Copper -julkisivukasetteja, jotka kiinnitettiin julkisivuihin. Teräselementin Composer K Copper -julkisivukasetilla on toteutettu myös esimerkiksi Helsingin Musiikkitalon kuparijulkisivut”, Susi selittää.
”Seinissä oleva kullanvärinen kupari säilyttää sävynsä ajan myötäkin. Sen sijaan tumma kupari patinoituu hitaasti tummemman ruskeaksi ja saattaa joskus vuosikymmenien kuluessa hiukan vihertyäkin.”
”Lyyra-kortteli on kaupunkikuvallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva hieno rakennuskohde, jonka julkisivuihin on onnistuneesti valittu aikaa kestäviä materiaaleja”, korostaa Susi.
Lisätietoja: www.aurubis.fi
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Mika Huisman
