Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Linak Tukholman messuilla

LINAK ESITTELI Tukholmassa MOVE-teemalla messuvieraille erilaisia tapoja, joilla voi
edistää terveyttä ja lisätä joustavuutta toimisto- ja kotiympäristössä. Messuvieraat saivat
kokeilla tulevaisuuden älykkääseen työelämään suunniteltuja LINAK-ratkaisuja, esimerkiksi
korkeussäädettävää aulabaaria sekä muita mielenkiintoisia kalustekonsepteja.

Sähköistä säätöä käytetään tänä päivänä yhä enemmän työ- ja kokouspöydissä
sekä
keittiön pöytätasoissa ja ruokapöydissä. Käyttökohteiden määrä kasvaa, kun käyttäjät vaativat
lisää joustavuutta kalusteilta. Säädettävyyden lisääntyessä LINAK on kehittänyt erilaisia
säädön käytöstä muistuttavia ohjaimia sekä tietokone- ja älypuhelinsovelluksia.

”Huolimatta siitä, että monet työnantajat ovat investoineet säädettäviin kalusteisiin,
työntekijät eivät aina käytä niitä, mikä tarkoittaa tietysti, että terveyshyötyjä ei ole. Kehitämme
siksi paljon motivaatiota lisääviä sovelluksia, jotka tekevät tuotteidemme käytöstä helppoa ja
hauskaa”, kertoo LINAK OY:n DESKLINE-myynnistä vastaava Kim Rönnblad.

Sydän voi parhaiten liikkuvassa työ- ja kotiympäristössä. Myös keskittymiskyky paranee
vaihtelemalla istuma- ja seisomatyön välillä. Säädettävien kalusteiden edut ja vaikutukset
tulevat parhaiten esille, kun korkeutta vaihdellaan riittävän usein. Messuvieraita kiinnostikin
LINAK-sovellusten mahdollisuus tarjota tilastoja omasta pöydän säätöjen käytöstä.

Lisätietoja: www.linak.fi | www.design-meets-movement.com
Kuvat: MartinSölyst / Linak

kuva

kuva

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,

Konepajalta kajahtaa

Pasilan evoluutio jatkuu edelleen. Pasilan Konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia kaupunkikehityskohteita Helsingissä: kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia

Mistä on kestävä kaupunki tehty?

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KOORDINOIMA Kestävä kaupunki -ohjelma on versonut haastekimppuja, joita ratkaisemaan on saatu 16 kaupunkia/kuntaa. Haastekimpputyössä pureudutaan vaikeimpiin kestävyyshaasteisiin, joita ei voida

Kiertotaloutta betonimurskeen hyödyntämisestä

Kirjoittaja: Jasmin Karell Rakentamisesta ja rakennuksista syntyvät kasvihuonepäästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa käytetään paljon luonnonvaroja, jotta tarvittavia rakennusmateriaaleja saadaan

Arkkitehtuuri yhteisön ytimessä

Arkkitehtuurin merkitystä vetovoimatekijänä ei voi kiistää. Viimeisen 20 vuoden aikana ykkösrivin kaupungit Barcelonasta Berliiniin ovat panostaneet arkkitehtuuriin ja kaupungin ilmeeseen. Hyvä

Osallistava kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

Osallistaminen tulee voimalla kaupunkisuunnitteluun ja hyvä niin: alkuasukkailla on usein paras ”tatsi” paikallisiin, jaettuihin arvoihin. Harva kansalainen kuitenkaan on kaupunkisuunnittelun ammattilainen,