Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Linak Tukholman messuilla

LINAK ESITTELI Tukholmassa MOVE-teemalla messuvieraille erilaisia tapoja, joilla voi
edistää terveyttä ja lisätä joustavuutta toimisto- ja kotiympäristössä. Messuvieraat saivat
kokeilla tulevaisuuden älykkääseen työelämään suunniteltuja LINAK-ratkaisuja, esimerkiksi
korkeussäädettävää aulabaaria sekä muita mielenkiintoisia kalustekonsepteja.

Sähköistä säätöä käytetään tänä päivänä yhä enemmän työ- ja kokouspöydissä
sekä
keittiön pöytätasoissa ja ruokapöydissä. Käyttökohteiden määrä kasvaa, kun käyttäjät vaativat
lisää joustavuutta kalusteilta. Säädettävyyden lisääntyessä LINAK on kehittänyt erilaisia
säädön käytöstä muistuttavia ohjaimia sekä tietokone- ja älypuhelinsovelluksia.

”Huolimatta siitä, että monet työnantajat ovat investoineet säädettäviin kalusteisiin,
työntekijät eivät aina käytä niitä, mikä tarkoittaa tietysti, että terveyshyötyjä ei ole. Kehitämme
siksi paljon motivaatiota lisääviä sovelluksia, jotka tekevät tuotteidemme käytöstä helppoa ja
hauskaa”, kertoo LINAK OY:n DESKLINE-myynnistä vastaava Kim Rönnblad.

Sydän voi parhaiten liikkuvassa työ- ja kotiympäristössä. Myös keskittymiskyky paranee
vaihtelemalla istuma- ja seisomatyön välillä. Säädettävien kalusteiden edut ja vaikutukset
tulevat parhaiten esille, kun korkeutta vaihdellaan riittävän usein. Messuvieraita kiinnostikin
LINAK-sovellusten mahdollisuus tarjota tilastoja omasta pöydän säätöjen käytöstä.

Lisätietoja: www.linak.fi | www.design-meets-movement.com
Kuvat: MartinSölyst / Linak

kuva

kuva

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Vähähiilisyys ja digitaalisuus mullistavat

Rakentaminen etsii uomaansa 2020-luvulla. Esimerkiksi liike- ja varastorakentaminen hiljenee selvästi mittavien hankkeiden valmistuessa. Teollisuusrakentaminen sen sijaan vaikuttaisi kasvavan terhakkaasti lisääntyvästä kansainvälisen

Muraali on viraali

Rakennetussa kaupunkiympäristössä harvalla asialla on yhtä pysäyttävä vaikutus kuin taiten tehdyllä seinämuraalilla. Viime vuosina julkiset seinämaalaukset ovat kokeneet ilahduttavan elinvoimaisen uuden

SimsalaBIM!

Yksi 2000-luvun keskeisimmistä rakentamisinnovaatioista on tietomallintaminen (Building information modelling eli BIM). Tietomallintaminen on edistänyt suomalaista suunnittelua ja nostanut rakennusteollisuutta vaikeiden karikoiden

Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja

Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku

Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy? Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin

Konepajalta kajahtaa

Pasilan evoluutio jatkuu edelleen. Pasilan Konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia kaupunkikehityskohteita Helsingissä: kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia

Mistä on kestävä kaupunki tehty?

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KOORDINOIMA Kestävä kaupunki -ohjelma on versonut haastekimppuja, joita ratkaisemaan on saatu 16 kaupunkia/kuntaa. Haastekimpputyössä pureudutaan vaikeimpiin kestävyyshaasteisiin, joita ei voida

Kiertotaloutta betonimurskeen hyödyntämisestä

Kirjoittaja: Jasmin Karell Rakentamisesta ja rakennuksista syntyvät kasvihuonepäästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa käytetään paljon luonnonvaroja, jotta tarvittavia rakennusmateriaaleja saadaan