Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Lasi sai siivet

Jo muinaiset egyptiläiset tunsivat lasin. Egyptistä on löydetty lasihelmiä ja amuletteja, joista vanhimpana pidetty lasilöytö on peräisin ajalta 7 000 eKr. Suomessa hypättiin lasin kelkkaan vuonna 1681, kun maan ensimmäinen lasitehdas starttasi Uudessakaupungissa. Varsinainen koneellinen lasinvalmistus alkoi Lahdessa vuonna 1927 – ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Lähes sata vuotta teollista lasinvalmistusta on tuonut tullessaan esimerkiksi älylaseja (lasiin on lisätty muovikalvo, jossa on polymeerikristalleja, joiden läpinäkyvyyttä voidaan säätää) ja aktiivilaseja (itsepuhdistuvaa lasia, jossa on kestävä titaanidioksidipinnoite).

Rakentamisessa lasi voi säväyttää ja moni wow-rakennus vannoo innovatiivisten lasipintojen nimeen. Suomen Tasolasiyhdistys ry ja Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry jakavat Vuoden Lasirakenne -tunnustuspalkinnon joka toinen vuosi kiinnittääkseen huomiota maamme upeaan lasiarkkitehtuuriin. Vuoden 2016 lasirakenteeksi valittiin OP Ryhmän vuonna 2015 valmistunut Vallilan konttori.

Vallilan upea konttori ei liene uusi tuttavuus kenellekään alalla. Yhtä lailla kiistämätöntä on, että suuri osa rakennuksen houkuttelevuudesta tulee lasista, joka on rakennuksen julkisivun keskeinen materiaali. Lasia on käytetty luovasti ja monipuolisesti myös sisätiloissa, jolloin tiloista on saatu avaria ja valoisia jatkuvasta ihmisvilinästä huolimatta. Tuomaristo totesi perusteluissaan lasin käytön olevan onnistunutta ja detaljoinnin taidokasta.

Hifistelyäkin JKMM:n suunnittelemasta talosta löytyy. Aulaan astuessa huomion vie korkeuksiin kohoava lasikatto, joka ei ole ihan standardimallia. Poikkeuksellisen vaativissa lasikattorakenteissa on nimittäin käytetty EGLAS-laseja, joissa on sisäänrakennettu, huomaamaton lumensulatusjärjestelmä. Superlasi takaa esteettömät näkymät ja luonnonvaloa talvellakin, sillä termostaatein ja lumianturein varustettu sulatusjärjestelmä sulattaa katolle satavan lumen ja jään.

Vuoden 2016 Lasirakenteen valinta oli varmasti vaikeaa, sillä tyrkyllä ykköspallille oli myös runsaasti lasia sisältävä, upea Meripaviljonki, jonka suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Freese Oy:n arkkitehti Simo Freese. Tuomaristo päätyi antamaan Hakaniemessä sijaitsevalle Meripaviljongille kunniamaininnan.

Kunniamaininnan perusteluissa kehutaan lasin ennakkoluulotonta ja kokonaisvaltaista käyttöä kohteessa. ”Meripaviljongin muotokieli on omintakeinen ja paikkaan sopiva ja lasijulkisivut lasisine tuulipilareineen ovat keskeinen tekijä koko rakennuksen arkkitehtuurissa”, tuomaristo arvioi.

Ja lisää komeita lasikohteita tulee koko ajan. Etu-Töölön Mechelininkadulla sijaitsee ravintolakoulu Perho, jonka lisärakennuksen julkisivu on melkoinen modernin lasirakentamisen taidonnäyte – ja samalla ehtaa taidetta.

Consti Julkisivujen asentaman Pilkington Planar -rakenteen ansiosta sisäänkäynnin lasipinta on eheä ja yhtenäinen, mikä ei vanhemmilla tekniikoilla olisi ollut mahdollista. Julkisivussa on hyödynnetty pistekiinnitteistä lasitusjärjestelmää, jonka ansiosta professori Oiva Toikan suunnittelema 10×35 metrin kokoinen hedelmä- ja kasvisaiheinen lasipiirros kohoaa seinästä erillisenä tehostelasina.

Jo näiden kolmen esimerkin valossa on selvää, että tänä päivänä lasin käyttö arkkitehtuurissa kielii usein äärimmäisen hienostuneesta ja detaljoituneesta suunnittelusta. Nykyaikaiset lasirakenteet tarjoavat arkkitehdeille upeita mahdollisuuksia ja kaupunkikuvaan ne tuovat suuren maailman tuntua. Lisäksi lasilaatujen evoluutio mahdollistaa lasin käyttämisen melkein millaisissa rakennuksissa tai rakennelmissa tahansa.

Vallilan konttorin työnimi oli ”Siivet”. Epäilemättä nostetta on myös lasirakentamisella.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.