Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Laadukas suunnittelu, mitä se on?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Tämän päivän suunnittelulle asetetaan yhä laajenevassa määrin uusia vaatimuksia. Suunnittelun kompleksisuudesta puhutaan yhä useammin. Meistä suunnittelijoista halutaan laajojen kokonaisuuksien moniosaajia samaan aikaan, kuin yhteistyötä painotetaan yhä enemmän. Miten suunnittelija luovii tässä jatkuvasti uudistuvassa työkentässä?

VASTUULLINEN, KESTÄVÄN kehityksen mukainen, ympäristöä
huomioiva, osallistava, uskottava ja uutta luova. Siinä muutama
esimerkki termeistä, joita kohdataan suunnittelun asiayhteydessä jatkuvasti.
Lisäksi voidaan luetella muutamia ajankohtaisia aihepiirejä,
joissa meiltä suunnittelijoilta edellytetään asiantuntemusta – kiertotalous,
hiilijalanjälkilaskelmat,
EPD:t, saavutettavuus/esteettömyys ja
materiaalituntemus.
Kaikki edellä mainitut ja muut vastaavat aiheet ja
teemat
ovat kaiken varsinaisen oman suunnittelukentän erityisosaamisen
lisäksi sellaista, jota meidän oletetaan osaavan. Onko niin, että
vaatimukset todella ovat kasvaneet, vai koetaanko se vain niin suunnittelukentällä?

Väittäisin, että tämän päivän tietoyhteiskunta on se asia, joka on se
varsinainen muuttuja, ei osaamisalueiden monipuolisuus. Olemme tottuneet
siihen, että kaikki tieto on jatkuvasti tarjolla ja saavutettavissa,
jolloin samanlaisia vaatimuksia asetetaan myös luovalle työlle. Suunnittelulle
varatut ajanjaksot tuntuvat supistuvan kaikkien eri mittakaavojen
projekteissa. Tilaajien toiveita tai vaatimuksia halutaan mahdollisuuksien
mukaan täyttää, jolloin luovia prosesseja muokataan ja supistetaan
sen mahdollistamiseksi. Samaan aikaan on myös niin, että suunnittelutyökalut
monipuolistuvat ja seuraavat aikansa vaatimuksia, jolloin
niillä voidaan lyhyemmässä ajassa saada aikaan enemmän. Tietomallipohjaisella suunnittelulla saadaan sidottua paljon tietoa suunnitelmiin projektin
alusta lähtien, tietoa, jota voidaan helposti hyödyntää monialaisesti
ja monipuolisesti. Huolellisesti rakennettua tietomallia voidaan myös hyödyntää
paitsi esityskuvien tekoon, niin myös erinäisten laskurien tietolähteenä.
Tietomallisuunnittelu on kuitenkin vain työkalu, työkalu, jota meidän
kuuluisi osata käyttää tehokkaasti.

Paluu entiseen ei koskaan ole kestävä ratkaisu, eikä tilanteen pysäyttäminen
tähän hetkeen myöskään ole ratkaisu. Kannustaisinkin panostamaan
jatkuvaan kouluttautumiseen ja itsensä haastamiseen. Ainoastaan
pysymällä ”ajan hermolla” voi varmistua siitä, että oma osaaminen on tarvittavalla
tasolla. Keskittymällä omiin vahvuuksiinsa ja löytämällä itselle
mieluisia osaamisen erikoisaloja voi erottautua ja vahvistaa omaa asemaansa
suunnittelukentällä. Toisin sanoin, mikään ei ole muuttunut. Laadukkaalla
suunnittelulla, jossa huomioidaan kaikki osa-alueet ja osallistetaan
paitsi käyttäjät ja sidosryhmät, myös erikoisasiantuntijoita tarpeen
mukaan, voidaan edelleen saavuttaa kaikkia niitä vaatimuksia, joita meitä
suunnittelijoita kohtaan asetetaan. Ratkaisemalla meille suunnittelijoille
asetetut monimutkaiset haasteet luovuudella ja yhteistyössä muiden
kanssa, voidaan vaikeimmatkin asiat ratkaista. Luovuus on edelleen laadukkaan
suunnittelun lähtökohta ja on meidän suunnittelijoiden vahvimpia
valttejamme, vaalikaamme siis sitä!

Lars ’Lasse’ Räihä
puheenjohtaja
SIO ry

Kirjoittaja on pienen
sisustusarkkitehtitoimiston toinen osapuoli,
SIO ry:n puheenjohtaja, Ornamo ry:n
varapuheenjohtaja ja innokas kestävän
kehityksen puolesta puhuja.

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kiertotalouden kolme mahdollistajaa

Kirjoittaja: Miisa Tähkänen Kiertotalous on ajattelutapa, jossa arvoa muodostetaan palveluista ja uudelleenkäytöstä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan liiketoimintaan kannattaa pyrkiä monesta syystä:

Kaupallisten tilojen korjaushankkeiden kestävyys

Kirjoittaja: Susanna Leppänen Kestävät arvot eivät toistaiseksi useinkaan ohjaa vuokralaisten tilasuunnittelua korjausrakentamishankkeissa. Isoihin energiaremontteihin ja koko hankkeen mittakaavaan suhteutettuna yksittäisten liiketilojen

Arkkitehtuuripolitiikka on uudet nuottinsa ansainnut

UUSI ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN ohjelma (Apoli20) alkaa olla loppusuoralla. Ohjelmaehdotus on nyt lausuntokierroksella, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään. Arkkitehtuuripoliittisten suuntaviivojen päivittäminen on aiheellista,

Eteläsataman elämyskeidas

UUTTA DESIGN- ja arkkitehtuurimuseota puuhataan nyt tosissaan. Huhtikuussa Jane ja Aatos Erkon säätiö hyppäsi hankkeen tukijaksi Suomen ennätyssummalla: säätiö on tehnyt

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden alkuun. Kiinteistö- ja rakennusalan (kira-ala) yrityksillä on ”mittavat mahdollisuudet” kiertotalouden hyödyntämiseen, strategiapaperissa arvioidaan.

Sairaala Nova on rakennettu potilasta varten

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa keskussairaalassa huomioidaan koko maakunnan tarpeet potilas edellä -periaatteen mukaisesti. Sairaala Novan suunnittelussa on lähdetty siitä, että potilaalle tehdään

Ihminen oli osa luontoa?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola KUN ON saanut elää lapsuutensa kultaisella 80-luvulla, on tähän mennessä ehtinyt pyöritellä silmiään moneen kertaan ihmetellessään ylenmääräiseltä tuntuvaa

Meill’ on bileet, paikat sileex

VUODESTA 2018 asti valmisteltu rakentamislain uudistus saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna. Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin tekemässä muutoksia

Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja

Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku

Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy? Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin

Konepajalta kajahtaa

Pasilan evoluutio jatkuu edelleen. Pasilan Konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia kaupunkikehityskohteita Helsingissä: kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia