Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Kuvataiteilija Teemu Mäenpään teos valmistui Rajamäen kampukselle Nurmijärvelle

Nurmijärven kunnan suurimman koulurakennushankkeen yhteydessä toteutettiin taidetta ilahduttamaan kouluarkea.

Kuvataiteilija Teemu Mäenpään teos Tanssien tulevaisuuteen elävöittää oppilaiden ja henkilökunnan arkea Rajamäen vastavalmistuneella kampuksella. Syyslukukauden alussa käyttöön otettu kampus korvasi aiemmin käytössä olleen Seitsemän veljeksen koulun. Uudisrakennus tarjoaa ajanmukaiset tilat noin 600 6.–9.-luokkien oppilaalle.

Koulun sydämeen sijoittuva maalaus ilmentää nuoruuden käännekohtaa, jossa kuljetaan yhdessä kohti uusia polkuja.

“Näen yläasteajan valmistautumisena suureen tuntemattomaan, johon voi lähteä mukaan vain rohkeasti. Teoksessa tanssi kuvastaa rohkeutta ja yhdessä etenemistä. Mukana on myös hieman psykedeelinen sävy, joka heijastaa sitä tuntematonta tietä, mihin olemme menossa", Mäenpää kertoo teoksen lähtökohdista.

Teosvalinta toteutettiin rinnakkaisella luonnostilauksella, jossa kahdelta kuvataiteilijalta, Petra Innaselta ja Teemu Mäenpäältä, tilattiin luonnokset kohteeseen. Raadin jäseninä toimivat Seitsemän veljeksen koulun rehtori Jyrki Lihr, Nurmijärven kunnan sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärven kunnan kulttuuriasiantuntija Mia Luoto, arkkitehti Tommi Tammisto Jaakkola Arkkitehdeistä, kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa ja Upeartin taidekoordinaattori Yiorgos Slunga.

Seitsemän veljeksen koulun rehtori Jyrki Lihr on ilahtunut onnistuneesta teosvalinnasta.

“Olen erittäin tyytyväinen, että valitsimme Teemu Mäenpään maalauksen tekijäksi. Hänen teoksessaan huokuu tuttuutta, arvaamattomuutta ja toivottua rock’n rollia!”

Teemu Mäenpää (s. 1977) on valmistunut Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2008. Mäenpään teoksia on ollut esillä useissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla, ja hänen teoksiaan löytyy merkittävistä julkisista ja yksityisitä kokoelmista. Mäenpää on palkittu Suomen taideyhdistyksen William Thuring -palkinnolla vuonna 2018. Hän on toteuttanut urallaan myös lukuisia julkisia taideteoksia.

Hankkeen taidekoordinoinnista ja tuotannosta vastasi Upeart.

Kuvat: Jenni Välilä / Nurmijärven kunta

Lähde: Upeart

Jaa tämä artikkeli: 

Pinnat

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Uutta ilmettä seinäakustiikkaan

Seinäakustiikka ei ole vain huomaamaton tekninen ratkaisu, vaan yhä useammin aktiivinen osa tilan visuaalista identiteettiä. Uusi Ecophon Texona-värivalikoima tuo suunnitteluun tervetulleen

Sisäilmasto on monen tekijän summa

Paranna sisäilmaa ja rakennuksen energiatehokkuutta sopivalla ilmanvaihdolla ja lasituksella Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat liian korkeat ja liian alhaiset lämpötilat sekä tunkkaisuus. Oikein

Heimtextil 2023 ajan hermolla

Frankfurtin Heimtextil-messut järjestettiin taas normaalissa muodossaan 10.–13.1.2023. Maailman merkittävin sisustustekstiilien ammattitapahtuma oli erittäin kansainvälinen ja osoitti suuntaa tekstiilisisustamisen kestävämmälle kehitykselle ja

Muunneltavien tilojen akustiikan huomioiminen

Tilojen akustiikka on muodostunut tärkeäksi tekijäksi rakennetulle sisäympäristölle. Akustiikalla voidaan vaikuttaa tilan viihtyvyyteen, keskittymiskyvyn ja motivaation parantamiseen sekä työssäjaksamiseen. Tila-akustiikan huomioiminen

Taide ja design osana akustisia ratkaisuja

Akustiikka on osa kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Laadukkaat akustiset designtuotteet yhdistävät taiteen akustiikkaan. Paytrailin Tampereen toimitiloihin toteutettiin toiminnallisesti ja visuaalisesti yhdenmukainen sisustuskokonaisuus, jossa

Pinnoitettavat lattiatasoitteet

Tartuntavetolujuus on tasoitteen tärkein ominaisuus, kun sitä lähdetään pinnoittamaan. Pinnoitteen lujuudenkehityksen aikana muodostuu suuria vaakasuuntaisia vetojännityksiä, jotka kohdistuvat alustaan. Mikäli tasoitteen

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.