Kirjoittaja: Jasmin Karell
Rakentamisesta ja rakennuksista syntyvät kasvihuonepäästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa käytetään paljon luonnonvaroja, jotta tarvittavia rakennusmateriaaleja saadaan tehtyä. Yksi eniten käytetyistä materiaaleista on betoni, joka on itsessään suuri päästölähde. Betonin valmistuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 5–10 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Kiertotalous on tärkeässä roolissa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Suomessa tehdään aktiivisesti töitä, jotta voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta saataisiin muutettua niin, että vihreä siirtyminen tehostuisi. Yhtenä toimenpiteenä on ollut kesäkuussa 2022 valtioneuvoston antama asetus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista (466/2022), joka astui voimaan 1.9.2022.
”Betonin EEJ-asetus” on ensimmäinen Suomessa kansallisesti säädetty ei enää jätettä -asetus (EEJ), jonka tarkoituksena on mahdollistaa jäteperäisen betonimurskeen käyttö sellaisissa käyttötarkoituksissa, joissa jalostusarvo on korkeampi kuin maarakentamisessa. Asetuksen tarkoituksena on ollut luoda perusteet sille, miten betonijätteistä valmistetun murskeen jätteeksi luokittelu päättyy, jotta kyseisiä murskeita voisi tuoda markkinoille erilaisina kiviainestuotteina.
Betonimursketta on ennen EEJ-asetusta hyödynnetty maarakentamisessa MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, 843/2017) mukaisesti tai ympäristölupapohjaisesti. Betonimursketta on siis voitu hyödyntää jo aiemminkin MARA-asetuksen sallimissa maarakentamiskohteissa.
Asetuksessa on määritelty toimijat, joita asetus koskee sekä vaatimukset toiminnoille, joilla betonimursketta valmistetaan. Asetuksessa annetaan kelpoisuusvaatimukset, jotka betonimurskeen on täytettävä. EEJ-asetus mahdollistaa tietyn käsittelyprosessin läpikäyneen betonimurskeen käytön maarakentamisen lisäksi talon- ja viherrakentamisessa, valmisbetonin ja betonituotteiden valmistuksessa, lannoitteena, kalkitusaineena, maanparannusaineena tai kasvualustana.
Purkutyömaat jäivät ulkopuolelle
Asetus luo yhtenäisen pohjan sille, miten betonijätteestä valmistetun betonimurskeen jäteluokitus poistuu. Murskeen valmistajilla täytyy olla joko ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa betonin murskaukseen tai valtioneuvoston asetuksen (858/2018) nojalla toimiva kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas.
Purkutyömaat jäivät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Mikään ei estä purku-urakoitsijoita toimittamasta purkubetonia EEJ-mursketta valmistaville toimijoille tai omille toimipaikoilleen, joissa EEJ-betonimursketta voisi valmistaa. Purku-urakoitsijat eivät vain voi valmistaa purkutyömaalla syntyneestä purkubetonista EEJ-betonimursketta suoraan työmaalla, mikä olisi tehokkain ja ympäristöystävällisin tapa toimia.
Neitseellisen kiviaineen korvaaminen
Purkutyömailla valmistetaan betonimursketta, joka pyritään viemään suoraan työmaalta hyötykäyttökohteeseen. Tällöin päästöjä syntyy vähemmän, kun hyötykäyttökelpoista materiaalia ei ajeta ensin käsittelyyn ja sieltä käyttökohteeseen. Tällä toimintatavalla säästetään aikaa, rahaa ja ympäristöä.
Betonijätteestä tehdyn murskeen laajempi hyödyntäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä roolissa, koska neitseellisten kiviainesten hankinta tuottaa enemmän päästöjä. EEJ-asetus mahdollistaa betonijätteen laajemman hyödyntämisen, mutta jättää pois suurimman materiaalilähteen ja luo suuren kilpailuedun betonituotteita valmistaville toimijoille. Kiertotaloutta toteutetaan vain ketjun alkupäässä.
Lotus Demolitionilla rakentamisen kiertotalous on osa päivittäistä toimintaa. Purkutyömailta peräisin olevasta purkubetonista valmistetaan sertifioitua purkubetonimursketta, joka soveltuu käytettäväksi MARA-asetuksen mukaisissa kohteissa. Purkutyömailla syntyneet materiaalit toimitetaan hyödynnettäväksi materiaaleina mahdollisuuksien mukaan. Mittaamme myös jokaisen purkutyömaamme hiilijalanjäljen. Hiilijalanjälkilaskurimme tuo näkyväksi vähäpäästöisimmät työtavat ja kannustaa työskentelemään ympäristöä huomioiden.
Jasmin Karell
Ympäristöinsinööri
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää osoitteesta figbc.fi.
