Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden
alkuun. Kiinteistö- ja rakennusalan (kira-ala) yrityksillä on ”mittavat mahdollisuudet” kiertotalouden
hyödyntämiseen, strategiapaperissa arvioidaan.

Kiinteistö- ja rakennusalan läpi virtaa suuri osa Suomessa käytetystä teräksestä, betonista, puusta
ja muovista ja jos nämä materiaalit saadaan käytettyä tehokkaasti ja pidettyä kierrossa, päästöt tietysti
vähenevät merkittävästi. Kiertotalouden liiketoimintamallit, kuten vuokraus ja yhteiskäyttö, tarjoavat
vähintään yhtä suuria mahdollisuuksia myös kiinteistöjen käytön tehostamiseen ja tyhjillään pitämisen
vähentämiseen.

Strategiaehdotuksessa arvioidaan, että kira-alalla voi olla edessä iso ja nopea muutos, kun uusi
teknologia myllertää toimintatapoja. Muutoksen läpiviemiseen tarvitaan mittavia julkisia ja yksityisiä
TKI-panostuksia ja investointeja sekä muutosta tukevaa yhteistyötä, osaamista, regulaatiota ja taloudellista
ohjausta. Muutos tuo kasvumahdollisuuksia ja vientiä myös suomalaisille yrityksille ja ekosysteemeille.

Noin 80 prosenttia Suomen koko rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on
tähän asti tullut rakennusten energiankäytöstä. Nyt energiantuotanto on vähähiilistymässä ja rakennusten
energiatehokkuus kasvaa. 2020-luvulla iso osa kiinteistöistä käyttää päästötöntä energiaa; jatkossa
nykyistä suurempi osa alan päästöistä johtuu rakennusmateriaalien valmistuksesta.

Nyt rakennettavan talon elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä jo lähes puolet syntyy materiaalien
valmistuksessa. Uudet materiaalit ja materiaalien käytön tehostaminen kuitenkin vähentävät päästöjä.
Teknisten perusrakenteiden, kuten teiden, siltojen ja tunneleiden rakentamisessa tärkeää taas on
maamassojen tehokas käyttö.

Suomessa rakentamisen tuottavuus ei ole kasvanut 40 vuoteen, ja globaalistikin kasvu on ollut laimeaa.
Tulevana vuosikymmenenä alalta odotetaan tuottavuusharppausta.

Kansainvälisellä tasolla uudistuminen alkoi jo ennen korona- ja talouskriisiä, mistä kertoo rakennusalan
yritysten TKI-panostusten kasvu globaalisti 77 prosentilla jo vuosina 2013–2017. Tuottavuutta kasvattaville
ja ekologista kriisiä ratkaiseville edelläkävijöille, yhteistyölle sekä radikaaleille ratkaisuille on tarjolla
kilpailuetua, kysyntää ja rahoitusta.

Esimerkiksi Euroopassa sijoitukset rakennusalan teknologisiin ratkaisuihin yli viisinkertaistuivat vuosina
2014–2019.Uusia ratkaisuja tarvitaan, sillä kaupungistuminen ja ihmisten muuttuvat tarpeet luovat kysyntää
laadukkaalle rakentamiselle ja joustavalle maankäytölle sekä tiloille.

Meillä hallitus patistaa kira-alaa digi-innovoimaan, koska kyseessä on toistaiseksi yksi vähiten
digitalisoituneista toimialoista. Kääntäen: monet uudet teknologiat, innovaatiot ja liiketoimintamallit vasta
tekevät tuloaan alalle ja mahdollisuuksia riittää.

Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi digitaaliset ratkaisut, modulaarinen rakentaminen ja
rakennustuotteiden esivalmistus tehtaissa ovat kasvattaneet alan tuottavuutta, kiertotaloutta samalla
tukien. Tila pitää nähdä resurssina, jonka käyttöastetta optimoidaan digitaalisilla työkaluilla ja uusilla
ansaintamalleilla.

Strategiaehdotuksessa todetaankin, että Suomen kira-alalla on jo näkyvissä lupaavaa kehitystä.
Esimerkiksi Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) -hankkeessa kehitetään uusi valtakunnallinen
alueidenkäytön ja rakentamisen suunnitelma- ja rakennuslupatietojärjestelmä. Ajantasainen ja yhtenäinen
digitaalinen tieto tukee kiertotalous- ja ilmastotavoitteiden seurantaa ja saavuttamista.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä kehitetään kiertotalouden digitaalista alustaekosysteemiä,
joka mahdollistaa rakennus- ja purkualan materiaalien tehokkaamman kierron markkinoilla. Kierrätettyjä
uusioraaka-aineita hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi teräksen, eristevillojen, vaahtolasin ja komposiittien
valmistuksessa

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Linak Tukholman messuilla

LINAK ESITTELI Tukholmassa MOVE-teemalla messuvieraille erilaisia tapoja, joilla voi edistää terveyttä ja lisätä joustavuutta toimisto- ja kotiympäristössä. Messuvieraat saivat kokeilla tulevaisuuden

Cosentino Tukholman messuilla

COSENTINO OLI mukana Tukholman messuilla Natural by Vieser -messuosastolla Vieserin yhteistyökumppanina. Osastolla Cosentino esitteli Dekton seinä- ja lattiamateriaaleja. Viime syksyn Habitare

Kährs Tukholman messuilla

Kährsin teemana Tukholman messuilla 2020 oli Mix & Match. Osastolla esiteltiin kolmen tunnelmallisen väritrendin alle koottua näyttävää kokonaisuutta, joissa yhdisteltiin Kährs-parketteja

Framery Tukholman messuilla

Frameryn messuosasto Tukholman huonekalumessuilla oli vierailijoille mielenkiintoinen kokemus monella tapaa. Ständi itsessään oli jättimäinen Framery 2Q jonka sisälle oli rakennettu monia

Arktis Tukholman messuilla

ARKTIS on muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen esillä Tukholman kalustemessuilla omalla osastollaan C-­‐hallissa, C14:51. Mikko Halosen suunnittelema osasto on saanut osakseen

Vähähiilisyys ja digitaalisuus mullistavat

Rakentaminen etsii uomaansa 2020-luvulla. Esimerkiksi liike- ja varastorakentaminen hiljenee selvästi mittavien hankkeiden valmistuessa. Teollisuusrakentaminen sen sijaan vaikuttaisi kasvavan terhakkaasti lisääntyvästä kansainvälisen

Muraali on viraali

Rakennetussa kaupunkiympäristössä harvalla asialla on yhtä pysäyttävä vaikutus kuin taiten tehdyllä seinämuraalilla. Viime vuosina julkiset seinämaalaukset ovat kokeneet ilahduttavan elinvoimaisen uuden

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,