Nykypäivän kattorakentamisessa halutaan usein käyttää ekologisia ja pitkäikäisiä rakenteita. Esimerkiksi viherkatot ovat lisänneet suosiotaan, mutta myös luonnonkivimateriaalit voivat olla omiaan kattojen päällystämiseen.
MONISSA KAUPUNGEISSA kattorakentamista pyritään nykyisin
ohjaamaan esimerkiksi viherkattojen suuntaan
”Tyypillisesti viherkatot ovat pitkäikäisiä. Huopakattojenkin elinkaari
pitenee, jos niiden päälle asennetaan viherkatto”, toteaa arkkitehti Pekka
Hänninen IAH-arkkitehtuuritoimistosta.
Myös kuparilla tai liuskekivillä päällystetyt katot kestävät aikaa.
”Suomessa ne eivät kuitenkaan ole vielä kovin yleisiä. Monesti pitkäikäisiä
kattoja kuitenkin halutaan rakennuksiin. Kyllähän peltikattojenkin
elinkaari voi olla melko pitkä”, Hänninen pohtii.
Katoille lisää asuinkerroksia
Olemassa olevia kattoja voidaan käyttää myös täydennysrakentamiseen.
Niiden päälle on usein mahdollista rakentaa lisäkerroksia tai ainakin
ullakkoasuntoja.
”Olisikin ekologisesti kestävämpi täydennysrakentamisratkaisu lisätä
kerroksia tai asuntoja talojen katoille kuin rakentaa lisää taloja puistoalueille”,
Hänninen muistuttaa.
”Kerrosten lisääminen ei tosin onnistu aivan joka paikassa. Ensin on
varmistettava, että talojen perustukset kestävät lisärakentamisen.”
”Kevyet ullakkoasunnot ovat ehkä helpommin toteutettavissa. Ne ovat
usein mielenkiintoisia ja hyvän näköisiä tiloja. Kaupunkien keskustoissa
ullakkoasunnoista on kuitenkin monesti pyritty tekemään huomaamattomia
ja maisemaan sulautuvia.”
Jos suurien kaupunkien puistoalueet vähenevät yhdyskuntarakenteen
tiivistämisen takia, kovista sateista aiheutuvat hulevedet voivat muodostua
ongelmaksi. Viemärien kapasiteetti ei aina riitä hulevesien poistamiseen.
”Viherkatot voivat olla yksi ratkaisu hulevesipulmiin, koska ne ehkäisevät
kaupunkitulvia hillitsemällä veden syöksymistä nopeasti alas
kaduille. Lisäksi viherkatot tasaavat kuumuutta, joten ne pystyvät myös
torjumaan hellekesien paahteisuutta”, arvioi Hänninen.
Kuva: Liuskemestarit
Aurinkopaneeleja sähköntuotantoon
Nykyisin kattoja usein hyödynnetään energiantuotannossa asentamalla
katoille aurinkopaneeleja.
”Vaikkapa Helsingissä talojen katoilla voitaisiin tuottaa noin kymmenen
prosenttia tarvittavasta sähköstä”, Hänninen sanoo.
Aurinkopaneelit ja viherkatot sopivat hänen mukaansa hyvin yhteen.
Viherkatto voi viilentää paneelia, jolloin sähköntuotto paneelista kasvaa.
Suurten lähiöiden tasakatoilla sekä isojen kauppakiinteistöjen katoilla
olisi paljon tilaa aurinkopaneeleille.
”Katoilla kuitenkin tarvitaan sopivat ja kestävät kiinnikkeet paneeleja
varten. Lisäksi lumien poistossa on varottava, että paneelit eivät rikkoudu.”
”Erityisen ekologinen kokonaisuus voi syntyä, jos katoille rakennettavat
lisäkerrokset päällystetään viherkatolla ja asennetaan vielä lopuksi
aurinkopaneeleja”, ehdottaa Hänninen.
”Viherkatot voivat olla yksi ratkaisu hulevesipulmiin.
Liuskekivikatto kestää vuosisadan
Myös luonnonkivituotteilla on pitkä elinkaari, joten esimerkiksi liuskekivikatot
ovat sekä kestäviä että ekologisia.
Luonnonkivituotteiden valmistus kuluttaa vain vähän energiaa, joten
luonnonkiven hiilijalanjälki on pieni. Kivimateriaaleja voidaan myös kierrättää
sekä käyttää uusien kattojen valmistukseen.
”Suomessa liuskekivikatot eivät ole vielä kovin paljon yleistyneet –
jonkin verran kylläkin – ja niitä asennetaan monesti erikoiskohteisiin. Sen
sijaan muualla Euroopassa liuskekattoja on toteutettu paljon”, kertoo kattoasiantuntija
Arttu Jokinen Liuskemestarit Oy:stä.
Perheyritys valmistaa ja tuo maahan liuskekivimateriaaleja, joita voidaan
asentaa sekä kattoihin että julkisivuihin. Tuontimaita ovat etenkin
Italia, Norja, Englanti ja Espanja.
Kuva: Liuskemestarit
”Liuskekatot ovat arvokkaita ja pitkäikäisiä kattoja. Ne kestävät tyypillisesti
ainakin sata vuotta, vaikka ankara talvi asettaakin kattokiville erityisvaatimuksia.
On valittava oikea kivi oikeaan kohteeseen.”
”Liuskekivi on paksuudeltaan vain 8 mm, mutta se kestää lumikuormia
ja suolarasitusta hyvin. Painoltaan katto vastaa tiilikattoa. Liuskekivimateriaali
on sitkeää ja kimmoisaa”, kuvailee Jokinen.
Kiinnitys koukuilla tai kuparinauloilla
Esimerkiksi Helsingissä liuskekivikattoja on muun muassa Suomen kansallismuseossa
sekä Aleksi 13:n liiketalossa. Liuskekivikatto saadaan
täysin vedenpitäväksi, kun käytetään yli 18 asteen kattokaltevuuksia.
”Aleksi 13:n vuonna 2016 valmistunut uusi liuskekivikatto oli oma
asennuskohteemme. Kattoa oli vuosikymmeniä sitten osittain korjattu
heikkolaatuisilla liuskekivillä, jotka olivat alkaneet rapautua. Nyt uusi kivipinta
kestää varmasti seuraavat 100 vuotta”, Jokinen vakuuttaa.
Myös kirkkoihin asennetaan liuskekivikattoja, joskin Suomessa puupärekatot
ovat yleisempiä.
”Pärekatoissa sovelletaan samaa kiinnitystekniikkaa. Kattoliuskeet
kiinnitetään ruoteisiin joko erikoisvalmisteisilla RST-koukuilla tai leveäkantaisilla
kuparinauloilla”, toteaa Jokinen.
Kivien kiinnittäminen kattokivikoukuilla on hyvä menetelmä, kun halutaan
varmistaa katon helppo huollettavuus. Koukku myös varmistaa, että
kivi pysyy katolla jopa vaurioituessaan.
Kattokivien kiinnityksessä käytettävä RST-kivikoukku voidaan tarvittaessa
aukaista, jolloin esimerkiksi pudonneen oksan kolhima kivi saadaan
korjattua.
”Liuskekatot ovat arvokkaita ja pitkäikäisiä kattoja.
Osaamisella tyyliä ja visuaalista näyttävyyttä
Liuskekivikaton asentaminen vaatii erikoisammattitaitoa, ja katon tarkat
yksityiskohdat suunnitellaan yleensä vasta työmaalla kattokiviasentajan
kanssa.
”Suomessa ei ole kovin paljon liuskekattoihin erikoistuneita osaajia,
mutta olemme itse kouluttaneet asentajia tälle alalle”, Jokinen sanoo.
”Olemme myös hakeneet oppia ulkomailta etenkin Ranskasta ja Saksasta,
missä liuskekivikattoja on muun muassa vanhoissa linnoissa ja
muissa arvorakennuksissa. Nyt voimme tehdä liuskekatot suunnittelusta
materiaalitoimituksiin ja asennuksiin asti.”
Oikein toteutetulla liuskekivikatolla on hyvä ja tyylikäs visuaalinen ilme.
”Liuskekivessä on mineraaleja, joiden ansiosta kivikatto heijastaa hienosti
ilta-auringon valoa.”
”Monesti katoille asennettavat liuskekivet ovat väriltään mustia tai harmaita.
Liuskekiveä on maailmassa paljon, joten se on lähes ehtymätön
luonnonvara”, Jokinen korostaa.
Teksti: Ari Mononen
