Kirjoittaja: Susanna Leppänen
Kestävät arvot eivät toistaiseksi useinkaan ohjaa vuokralaisten tilasuunnittelua korjausrakentamishankkeissa. Isoihin energiaremontteihin ja koko hankkeen mittakaavaan suhteutettuna yksittäisten liiketilojen suunnittelu voi tuntua pieneltä, mutta kestävän kehityksen suuressa virrassa se on tärkeä puro.
Retail- ja ravintolatilojen kestävässä suunnittelussa pintamateriaalit ja kalusteet ovat tärkein huomion kohde. Tilojen kaupallisesta luonteesta ja verrattain tiheästä vuokraussyklistä johtuen tilapintoja ja kalustusta uusitaan usein. Uusiminen tarkoittaa suurempaa hiilijalanjälkeä. Toisaalta, tilojen kestävyyden ja ekologisuuden määrittelyssä ei voida suoraan hyödyntää uudiskohteille tarkoitettuja arviointimenetelmiä tai samaa arviointijaksoa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa ongelmakohdat ja yrittää ratkoa niitä yhdessä.
Sertifikaatit ja BIM tilasuunnittelussa
Yhä useammin tilasuunnittelunkin asiakkaat ovat kiinnostuneita kestävästä suunnitteluprosessista. Olemme Amerikassa kehittäneet kestävää suunnitteluprosessia mm. tuoreen retail-pilotin kautta. Kestävä suunnitteluprojekti sisältää taloteknisten tarpeiden ja vuokralaisten tarpeiden lisäksi kestävän kehityksen kartoituksen. Kartoituksessa selvitetään realistiset tavoitteet kestävyydelle osa-alueittain. Asiakkaan kanssa keskustellaan, mitä asioita hankkeessa mitataan esimerkiksi sertifikaattivaatimusten kautta. Lisäksi kartoitetaan suunniteltujen muutosten hiilijalanjälkeä määrämuotoisella laskennalla BIM-pohjaisesti, jolloin vaihtoehtoja voidaan vertailla ja todentaa jo suunnittelupöydällä.
Menetelmää ei toistaiseksi ole juurikaan hyödynnetty korjauskohteiden tilamuutoksissa. Hyödyt ovat kuitenkin selkeitä. Kokemuksemme osoittaa, että korjaus- ja tilasuunnittelualan olisi vahvistettava yhteistyötään BIM-saralla. Näin keräisimme kattavaa vertailuaineistoa prosessien kehittämisen tueksi. Se puolestaan parantaisi laskennan tehokkuutta ja madaltaisi käyttöönottokynnystä. Etenkin strukturoitu, koko alan käytössä oleva materiaalien EDP (ympäristöseloste) -luokiteltu kirjasto edesauttaisi hiililaskennan yleistymistä.
Kiertotalous ja yhteistyö
Korjausrakentamisen hiilijalanjälkeen vaikuttaa materiaalien ominaispäästöjen lisäksi myös tilapintojen uusimisen aste. Kohteessa voidaan toteuttaa materiaali-inventaario ja hyödyntää sitä osana purkukartoitusta. Inventaariossa kartoitetaan kohteen uusiokäytettävät materiaalit. Ne voidaan jättää siistittynä paikalleen tai vaihtoehtoisesti käyttää erilaisina tilaosina toisaalla. Lähitulevaisuudessa materiaalitori-tyyppisten alustojen kautta voidaan myös välittää purettavia, kierrätyskuntoisia materiaaleja. Toistaiseksi tällainen materiaalien kierto on kohdannut haasteita materiaalien määrittelyn osalta, sillä sisustussuunnittelun alalta on puuttunut tähän sopiva digitaalinen alusta. Näemme toivoa tähän haasteeseen vastaamisessa Suomen Green Building Councilin ja Interior Design Declares-aloitteen mahdollistamassa yhteistyössä. Oleellinen osa hyvien käytäntöjen jalkautumisessa on suunnittelijoiden välinen tehokas yhteistyö.
Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen
Kehityksen ei pidä loppua suunnittelupöydälle. Jotta mahdollisuus kiertotalouteen säilyy, on panostettava myös jatkotoimenpiteisiin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi valmistajan huolto- ja kierrätysohjeiden liittämistä huoltokirjaan.
Yhteistyö, yhteiset toimintatavat ja koko alan kehittäminen ovat avain onnistuneiden ja mitattavien toimintatapojen luomiseen. Kuten alussa totesimme, pienistä puroista syntyy suuri virta!
Susanna Leppänen
Arkkitehti SAFA
rakentamisen ympäristöasiantuntija
Suunnittelutoimisto Amerikka Oy
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää osoitteesta: figbc.fi
